Erving Goffman
Taiteilijan näkemys Erving Goffmanista.
Henkilötiedot
Syntynyt	11. kesäkuuta 1922 Alberta, Kanada
Kuollut	19. marraskuuta 1982 (60 vuotta) Philadelphia, Pennsylvania, Yhdysvallat
Kansalaisuus	kanadalainen
Koulutus ja ura
Tutkimusalue	sosiologia
Infobox OK

Erving Goffman (11. kesäkuuta 1922 Alberta – 19. lokakuuta 1982 Philadelphia) oli kanadalaissyntyinen sosiologi ja kirjailija, joka työskenteli enimmäkseen Yhdysvalloissa.

Goffman on tunnettu kuvauksistaan sosiaalisen vuorovaikutuksen luonteesta ja sen evidentiaalisuudesta sekä sosiaalisesta läsnäolosta. Hän käytti useissa teoksissaan dramaturgista lähestymistapaa ja kuvasi sosiaalista kanssakäymistä itsensä esittämisenä. Goffmanille ihmisen identiteetti ei ollut pysyvä, vaan alati muuttuva.

Juutalaissyntyinen Goffman suoritti Bachelor of Arts -tutkinnon Toronton yliopistossa Kanadassa vuonna 1945 pääaineenaan sosiologia ja antropologia. Tämän jälkeen hän siirtyi Chicagon yliopistoon Yhdysvaltoihin, jossa hän väitteli tohtoriksi sosiologiasta vuonna 1953. Lisäksi Goffman suoritti lakitieteen tohtorin arvon Manitoban yliopistossa 1976. Hän kävi opintomatkoilla Skotlannissa ja Falklandinsaarilla. Yhdysvalloissa Goffman suoritti tutkimustyötä Bethesdassa Marylandissa ja pääkaupungissa Washingtonissa.

Vuonna 1979 Goffman sai heprean kirjallisuuden professuurin Chicagon yliopistossa. Chicagon yliopisto oli tunnettu sosiaalisen interaktionismin koulukunnastaan, jonka piirissä esimerkiksi G. H. Mead on työskennellyt. Goffman sai vaikutteita myös koulukunnan etnografisesta tutkimusotteesta sekä etnometodologiasta. Urallaan Goffman toimi myös sosiologian professorina Berkeleyn ja Pennsylvanian yliopistoissa. Hän oli myös 1980-luvun alussa ennen kuolemaansa American Sociological Associationin puheenjohtajana. Goffman on tuotannollaan vaikuttanut suuresti sosiologiaan, sosiaalipsykologiaan, antropologiaan ja myös kielitieteeseen.

Goffmanin tuotantoa kuvataan usein mikrososiologiaksi, sillä hän on keskittynyt kuvaamaan ihmisten välistä välitöntä vuorovaikutusta eli niin sanottua sosiaalista läsnäoloa. Suomessa mikrososiologia on usein käsitetty sosiaalipsykologian osa-alueeksi. Goffman oli uransa aikana hyvin tuottoisa ja julkaisi 11 teosta. Teoksille ominaista on eräänlainen jatkuvuus – teoksissa käsiteltiin samoja aiheita käsitteitä hioen ja uudistaen. Aineistonaan hän käytti usein erilaisia muistelmia, kaunokirjallisuutta, käytösoppaita, antropologisia tutkimuksia ja yleisesti sosiaalisen maailman tuotoksia sekä omia havaintojaan arkielämästä.

”The presentation on self in everyday life” (1959) teoksessaan Goffman esittää sosiaalisen vuorovaikutuksen teatterina, jossa itsestä esitetään ja ylläpidetään haluttua vaikutelmaa muille. Keskeisenä pidetään vaikutelmanhallintaa ja roolissa pysymistä. Teoksessa Goffman muotoili myös minuuden teoriaa. Teoksessa minä nähdään manipuloivana oman edun tavoittelijana. Myöhemmin Goffman tarkensi minuuden käsitettään.

”The Interaction Order”-artikkelissaan (1983) Goffman kuvaa kuinka sosiaalisella vuorovaikutuksella on sääntönsä, jotka pätevät pitkälti kaikissa tilanteissa kontekstista riippumatta. Nämä säännöt koskevat esimerkiksi puheenvuorojen vaihtumista, puhuttelua ja fyysisen etäisyyden säätelyä. Hän kutsuu näitä yleisesti nimellä vuorovaikutusjärjestys, joka perustuu jaettuihin ja hyväksyttyihin normeihin ja konventioihin.

Artikkelissaan ”On face work” (1955) Goffman tuo esiin kasvotyön käsitteen. Hänen mukaansa vuorovaikutuksessa oleellista on siihen osallistuvien molemminpuolinen kasvojen suojelu (kasvotyö). Vuorovaikutus on siis yhteistä työtä, jossa dramaturgian käsittein pyritään viemään roolit ja esitys onnistuneesti läpi. Goffman korostaa myös kasvotyön universaalia luonnetta. Teoksessa Frame Analysis (1974) on Goffmanin laajin teos ja siinä korostetaan sitä, että vuorovaikutus tapahtuu aina jossain merkitysjärjestelmässä eli kehyksessä, jota ilman tilannetta olisi mahdotonta ymmärtää. Kehyksen muututtua esimerkiksi puheet ja teot tulkitaan eri lailla. Vuorovaikutuksessa kehystä ylläpidetään valikoivalla havainnoimisella. Goffman on erotellut toisistaan luonnolliset ja sosiaaliset kehykset. Luonnollisilla kehyksellä tarkoitetaan tahdosta riippumattomia tapahtumia ja sosiaalisilla puolestaan ihmisten ylläpitämiä kehyksiä.

Teoksessa ”forms of talk” Goffman lähestyy kielitieteitä. Hän käsittelee puhujan ja kuulijan monimutkaisia rooleja vuorovaikutuksessa, jotka voivat vaihdella tilanteen mukaan (esim. tekijä, esittäjä, toimeksiantaja/varsinaiset kuulijat, muut kuulijat). Goffmanin erottelemia rooleja on hyödynnetty vuorovaikutustilanteiden analyysissa.

Muita Goffmanin teoksia ovat mm. Asylums vuodelta 1961 (osin suomennettu vuonna 1969 nimellä Minuuden riistäjät – tutkielma totaaleista laitoksista) sekä Frame Analysis 1974. Goffman oli hyvin perehtynyt muun muassa henkilöiden toimintaan rajoitetuissa oloissa kuten vankiloissa, mielisairaaloissa, vanhainkodeissa ja lastenkodeissa.

• 1959: The Presentation of Self in Everyday Life, University of Edinburgh Social Sciences Research Centre. ISBN 978-0-14-013571-8. Anchor Books edition
• 1961: Asylums: Essays on the Social Situation of Mental Patients and Other Inmates. New York, Doubleday. ISBN 0-14-013739-4
• 1961: Encounters: Two Studies in the Sociology of Interaction – Fun in Games & Role Distance. Indianapolis, Bobbs-Merrill.
• 1963: Behavior in Public Places: Notes on the Social Organization of Gatherings, The Free Press. ISBN 0-02-911940-5
• 1963: Stigma: Notes on the Management of Spoiled Identity. Prentice-Hall. ISBN 0-671-62244-7
• 1967: Interaction Ritual: Essays on Face-to-Face Behavior. Anchor Books. ISBN 0-394-70631-5
• 1969: Strategic Interaction. Philadelphia: University of Pennsylvania Press. ISBN 0-345-02804-X
• 1969: Where the action is. Allen Lane. ISBN 0-7139-0079-2
• 1971: Relations in Public: Microstudies of the Public Order. New York: Basic Books. ISBN 0-06-131957-0
• 1974: Frame analysis: An essay on the organization of experience. London: Harper and Row. ISBN 978-0-06-090372-5
• 1979: Gender Advertisements, Macmillian. ISBN 0-06-132076-5
• 1981: Forms of Talk, Philadelphia: University of Pennsylvania Press. ISBN 978-0-8122-7790-6

• Arkielämän roolit. ((The Presentation of Self in Everyday Life, 1959.) Suomentanut Erkki Puranen. Taskutieto 67) Porvoo: WSOY, 1971.
• Minuuden riistäjät: Tutkielma totaalisista laitoksista. (Asylums: Essays on the social situation of mental patients and other inmates, 1961.) Suomennos Auli Tarkka & Riitta Suominen. (Teoksen neljästä esseestä on suomennettu On the characteristics of total institutions ja The moral career of the mental patient) Helsinki: Marraskuun liike, 1969.
• Minuuden riistäjät: Tutkielma totaalisista laitoksista. ((Asylums: Essays on the social situation of mental patients and other inmates, 1961.) Suomennos Auli Tarkka & Riitta Suominen. 2. painos, näköispainos. Sisältää myös: Erving Goffman ja minuuden riistäjät / Klaus Mäkelä) Riihimäki: Mielenterveyden keskusliitto, 1997. ISBN 952-5154-04-1
• Vuorovaikutuksen sosiologia. ((Esseet On face work, 1955, The arrangement between the sexes, 1977, Keys and keying, kirjasta Frame analysis, 1974, The vulnerabilities of experience, kirjasta Frame analysis, 1974, Conclusions, kirjasta Frame analysis, 1974, Footing, 1979, The interaction order, 1983.) Suomentanut Kaisa Koskinen. Esipuhe: Eeva Luhtakallio) Tampere: Vastapaino, 2012. ISBN 978-951-768-312-8

• TYT Avoin yliopisto, Sosiaalipsykologian peruskurssi, Erving Goffman – monipuolinen mikrososiologi
• Peräkylä A. (2001). Erving Goffman, Sosiaalisen vuorovaikutuksen rakenteet. Teoksessa. Hänninen V., Partanen J. & Ylijoki O-H. (toim.) Sosiaalipsykologian suunnannäyttäjiä (ss. 347-364). Tampere: Vastapaino.
• Helkama K., Myllyniemi R. & Liebkind K. (2013). Johdatus sosiaalipsykologiaan. Helsinki: Edita.