Makedonian konflikti | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Osa Jugoslavian hajoamissotia | |||||||
| |||||||
Osapuolet | |||||||
Vahvuudet | |||||||
6 000-7 000 |
|||||||
Tappiot | |||||||
64 kuollutta |
75 kuollutta |
Makedonian konfliktiksi kutsutaan vuoden 2001 aikana tapahtuneita aseellisia yhteenottoja Makedoniassa. Konflikti on osa Jugoslavian hajoamissotia, vaikka se puhkesi vuosia Makedonian itsenäistymisen jälkeen, vasta Kosovon sodan jälkimainingeissa. Konflikti albaanitaistelijoiden ja Makedonian hallituksen välillä maan pohjois- ja länsiosissa päättyi Naton rauhanturvaajien väliintuloon. Kapinalliset saivat tukea Naton hallitseman Kosovon albaaneilta ja Kosovon ja Serbian välisen demilitarisoidun alueen sisseiltä. Taistelut keskittyivät toiseksi suurimman kaupungin, Tetovon ympäristöön. Nato-joukot pysyivät maassa 18 kuukautta. Makedonia lupasi samalla antaa albaanivähemmistölle enemmän poliittisia ja kulttuurisia oikeuksia.
Makedoniassa toimii NLA- National Liberation Army (Albaniaksi: Ushtria Çlirimtare Kombëtare -UÇK), tunnetaan myös nimellä Makedonian UÇK, jota ei pidä sekoittaa Kosovon UÇK:hon. NLA perustettiin vuoden 1999 syksyllä, perustajana oli Ali Ahmeti, KLA:n johtajan serkku. On ilmeistä, että NLA ja KLA sekä UCPMB toimivat yhteistyössä, vaikkei tätä ole tunnustettu. Monet NLA:n jäsenistä lienevät olleet mukana KLA:ssa. NLA toimi pitkään maan alla, kunnes aloitti toimintansa 2000–2001. NLA hyökkäsi maaliskuussa 2001 Tetovon läheisille kukkuloille halliten liikennettä Tetovosta Kosovoon.
NLA:n väitettiin ajavan Suur-Albania-hanketta, jossa Albaniaan liitettäisiin esimerkiksi Kosovo ja Makedonian albaanialueet. Oman ilmoituksensa mukaan NLA taisteli vain Makedonian albaanialueiden suuremman itsemääräämisvapauden puolesta.
NLA aloitti tulitauon heinäkuussa 2000, kun Makedonian hallituksen kanssa oli tehty Ohridin sopimus. Elokuussa Nato aloitti 3 500 miehen voimin hankkeen "Välttämätön sadonkorjuu", jolla se pyrki keräämään NLA:lta aseet.