Äänestysprosentti

Nykyään Äänestysprosentti on erittäin tärkeä aihe ja se herättää suurta kiinnostusta yhteiskunnassa. Jo jonkin aikaa Äänestysprosentti on ollut keskustelun ja kiistelyn aiheena, koska sen vaikutus on käsinkosketeltava jokapäiväisen elämän eri alueilla. Olipa kyse politiikasta, taloudesta, kulttuurista tai tieteestä, Äänestysprosentti on onnistunut luomaan itselleen markkinaraon ja asettamaan itsensä yhdeksi tämän hetken kuumimmista aiheista. Kautta historian Äänestysprosentti on merkinnyt ennen ja jälkeen tapaa, jolla näemme maailmaa, käynnistäen merkittäviä muutoksia, jotka ovat suoraan vaikuttaneet yhteiskuntaan. Tämän artikkelin tarkoituksena on valaista Äänestysprosentti:tä ja analysoida sen vaikutuksia yhteiskuntaan nykyään sekä menneisyydessä ja tulevaisuudessa.
Äänestäjiä jonottamassa äänestyspaikalle Bagdadissa Irakin vuoden 2005 vaaleissa. Äänestysprosentti nousi korkeaksi huolimatta laajasta väkivallan pelosta.

Äänestysprosentti tarkoittaa vaaleissa äänestäneiden prosenttiosuutta kaikista äänioikeutetuista. Äänestysprosentit kääntyivät länsimaissa laskuun 1960-luvulla vuosikymmeniä jatkuneen kasvun jälkeen. Alhaista äänestysprosenttia pidetään usein epätoivottavana asiana, sillä sen katsotaan heikentävän demokraattisten instituutioiden legitimiteettiä. Äänestysprosentin alhaisuuden syistä ja mahdollisista keinoista sen kasvattamiseen on keskusteltu laajasti. Tutkijat ovat kuitenkin erimielisiä äänestysprosenttien laskun syistä. Mahdolliset syyt saattavat olla taloudellisia, demografisia, kulttuurillisia, teknologisia tai instituutionaalisia. Äänestysprosenttia on yritetty kasvattaa kehottamalla äänioikeutettuja äänestämään.

Eri valtioiden välillä on suuria eroja äänestysprosenteissa. Esimerkiksi Yhdysvaltain vuoden 2008 presidentinvaalien äänestysprosentti oli 63%, kun taas Australiassa, missä on käytössä äänestysvelvollisuus, ja Maltalla äänestysprosentti on yleensä noin 95%. Nämä erot voidaan selittää kulttuuristen ja institutionaalisten erojen yhdistelmänä.

Lähteet

  1. Niemi, Richard G. ja Herbert F. Weisberg: Controversies in Voting Behavior, s. 31. CQ Press, 2001. (englanniksi)
  2. African-Americans, Anger, Fear and Youth Propel Turnout to Highest Level Since 1964 (PDF) (lehdistötiedote) Center for the Study of the American Electorate, American University. Arkistoitu 18.12.2008. Viitattu 18.12.2008. (englanniksi)