Nykymaailmassa
Affiksi on tärkeä aihe, josta on tullut monien ihmisten huomion keskipiste.
Affiksi on syntymästään lähtien herättänyt kiinnostuksen asiantuntijoissa ja harrastajissa, jotka ovat omistaneet aikaa ja vaivaa sen eri näkökohtien tutkimiseen ja ymmärtämiseen. Yhteiskuntavaikutuksistaan mahdollisiin pitkän aikavälin seurauksiin
Affiksi on ollut lukuisten keskustelujen ja keskustelujen kohteena eri aloilla. Tässä artikkelissa perehdymme
Affiksi:n kiehtovaan maailmaan ja tutkimme sen alkuperää, kehitystä ja sen vaikutuksia nykyään.
Affiksi eli sanaliite on sanan runkoon liitettävä osa. Affiksit jaetaan alatyyppeihin sen mukaan, mihin ne sijoitetaan suhteessa sanavartaloon. Kieliteknisesti affiksit ovat morfeemeja.
Erilaisia affikseja
- prefiksi eli etuliite, kuten esimerkiksi suomen negaatio /epä-/.
- suffiksi eli jälkiliite, kuten esimerkiksi suomen yks. 1. persoonan omistusliite /-ni/. Suffiksit ovat suomessa erittäin yleisiä. Ne jaetaan seuraavasti:
- –johtimet (jak|aa + -o > jako, sattu|a + -mus/-mys > sattumus)
- –päätteet (verbien persoonapääte: olen; nominien sijapääte: talossa)
- –tunnukset (verbeillä modus olisin, pystynemme ja tempus nauroivat; nomineilla monikon tunnus: kissat)
- –liitteet (nominien omistusliitteet: autotallini)
- –liitepartikkelit (esimerkiksi verbeillä: -pa/-pä, -han/-hän, -ko/-kö, -s > tekisinkö, tulepa tänne, oletkos aivan varma, sehän on mukava kuulla)
- infiksi on affiksi, joka tulee sanan (tai sanavartalon) sisään, esimerkiksi akkad. separatiivi /-ta-/, elûm 'mennä ylös' > etlûm 'mennä ylös jostakin'
- sirkumfiksi tulee sekä sanavartalon alkuun että loppuun, esimerkiksi nahuatlin omistusliitteet tl-substantiiveissa: yks.1.persoona /no- -uh/ coá- 'käärme' > nocoáuh 'käärmeeni'
- transfiksi on epäjatkuva affiksi, lähinnä seemiläisissä kielissä, esimerkiksi arabiassa, ktb 'kirja', josta transfiksillä i-ā saadaan (yksikkö) kitāb 'kirja', u-u (monikko) kutub 'kirjat' jne.
- superfiksi vaikuttaa äänteiden suprasegmentaalisiin piirteisiin, kuten tooniin (esim. mbayn kielen frekventatiivi: rīyā 'jakaa' > ríyā 'jakaa monta kertaa')
Lähteet
Aiheesta muualla