Amaryllis

Tässä artikkelissa aiomme tutkia perusteellisesti Amaryllis:tä ja sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Amaryllis on aihe, joka on viime vuosina kiinnittänyt lukuisten asiantuntijoiden ja tutkijoiden huomion, synnyttänyt kiivasta keskustelua ja synnyttänyt lukuisia analyyseja ja tutkimuksia. Amaryllis on pitkään ollut keskustelunaihe eri alueilla, ja se on vaikuttanut kaikkeen politiikasta talouteen, mukaan lukien kulttuuriin ja teknologiaan. Seuraavissa kappaleissa perehdymme Amaryllis:n eri puoliin, sen kehitykseen ajan myötä ja sen mahdollisiin seurauksiin nykyään.
Tämä artikkeli kertoo kasvista. Sanan muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Amaryllis
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Asparagales
Heimo: Narsissikasvit Amaryllidaceae
Suku: Amaryllis
Laji: belladonna
Kaksiosainen nimi

Amaryllis belladonna
L.

Katso myös

  Amaryllis Wikispeciesissä
  Amaryllis Commonsissa

Amaryllis (Amaryllis belladonna) on Etelä-Afrikasta kotoisin oleva sipulikasvi, jota käytetään myös leikkokukkana. Sen viljely on aloitettu Hollannissa noin vuonna 1620. Puhekielessä amarylliksellä tarkoitetaan usein ritarinkukkien (Hippeastrum) suvun jaloritarinkukkia eli jouluamarylliksiä.

Tuntomerkit

Amarylliksen kukkavanat nousevat sipulin sivuista. Kukkavarsi on ontto, ja voi kasvaa jopa metrin mittaiseksi. Lehdet ovat pitkät ja kapeat, lähes kukintovarren pituiset. Kukintovarren kärjissä on 8–10 kellomaisen kukan ryhmä. Väritys vaihtelee vaaleanpunaisesta karmiininpunaiseen ja valkoiseen. Leikkokukkakäytössä varren päähän laitetaan kuminauha tai teippiä estämään varren halkeamista.

Hoito

Kun kukkavarsi on kasvanut muutaman sentin, aloitetaan kastelu. Sipuli mätänee, jos vettä kaadetaan suoraan sen päälle. Siksi vettä pitää panna aluslautaselle tai sipulin viereen. Amarylliksen lepoaika alkaa toukokuussa ja kukkanuppu alkaa näkyä elo-syyskuussa. Kasvupaikan pitää olla lämmin.

Lähteet

Viitteet

  1. Ella Räty: Viljelykasvien nimistö, s. 22. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja, 2012. ISBN 978-951-8942-92-7.
  2. ONKI-ontologiapalvelu, Kassu (suomenkieliset nimet) Suomen Biologian Seura Vanamon putkilokasvien nimistötoimikunta. Viitattu 23.12.2012.

Aiheesta muualla