Avesta

Nykymaailmassa Avesta:stä on tullut jatkuvasti kiinnostava aihe kaikenikäisille ja -kulttuureille. Avesta on edelleen laajalti keskusteltu ja tutkittu aihe yhteiskunnallisen vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai henkilökohtaisen vaikutuksensa vuoksi. Vuosien varrella Avesta:llä on osoitettu olevan ratkaiseva rooli siinä, kuinka elämme elämäämme ja miten havaitsemme ympäröivän maailman. Tässä artikkelissa tutkimme Avesta:n eri puolia ja keskustelemme sen tärkeydestä nykyisessä kontekstissa.
Tämä artikkeli käsittelee pyhiä kirjoituksia. Sanan muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.

Avesta on zarathustralainen, muinaisen Persiaan liittyvä pyhien kirjoitusten kokoelma, joka sisältää zarathustralaisuuden maailmankuvan, lain, liturgian ja profeetta Zarathustran opit. Nykyinen Avesta koottiin sassanidien valtakunnassa 200-600-luvuilla.

Parsilaisen legendan mukaan Aleksanteri Suuri poltti Avestan täydellisen tekstin Ekbatanassa valloittaessaan Persian. Vanhimmat arkeologiset löydöt, joissa käsitellään Avestassa esiintyvää Viisauden herra (Ahura Mazda) -nimistä jumaluutta, sijoittuvat vuoteen 600 eaa. Avestan tekstit siirtyivät suullisesti vuosisatoja. Muoto, jossa Avesta pyhinä kirjoituksina tunnetaan nykyään, perustuu tekstilaitokseen, joka ajoittuu vuoteen 1278. Muinaispersialainen avestan kieli muistuttaa hindulaisen Veda-kirjallisuuden sankskriittia. Kielen perusteella Avestan teksti on ajoitettu noin vuoden 900 eaa. tienoille. Avesta on kirjoitettu muinaispersialaisella avestan kielellä.

Lähteet

  1. Avesta Encyclopaedia Britannica. Viitattu 12.7.2023.