Beringinmeri

Beringinmeri on aihe, joka on kiinnittänyt lukemattomien ihmisten huomion ajan mittaan. Syntymisestään lähtien sitä on lähestytty eri näkökulmista ja se on herättänyt suurta kiinnostusta eri aloilla. Sen merkitys on säilynyt vuosien ajan, ja siitä on tullut jatkuvan keskustelun ja analyysin aihe. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti kaikkia Beringinmeri:n puolia sen alkuperästä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa. Tulemme selvittämään, kuinka se on kehittynyt ajan myötä ja miten se on vaikuttanut eri sukupolviin. Lisäksi analysoimme sen merkitystä nykymaailmassa ja sen tulevaisuuden ennustetta. Liity kanssamme tälle löytö- ja uppoutumismatkalle Beringinmeri:n kiehtovaan maailmaan.
Beringinmeren (keskellä) sijainti suhteessa muuhun Tyyneenmeren sekä Pohjoiseen jäämereen.

Beringinmeri (ven. Бе́рингово мо́ре, engl. Bering Sea) on Tyynenmeren pohjoisimman osan muodostava merialue. Muusta Tyynestämerestä Beringinmeren rajaavat Alaskan niemimaa ja Aleuttien saaristo. Pohjoisessa Beringinmeren erottaa Pohjoisesta jäämerestä 90 kilometriä leveä Beringinsalmi, jonka löysi vuonna 1648 tutkimusmatkailija Semjon Dežnjov. Tanskalaissyntyinen Vitus Bering tutki aluetta sata vuotta myöhemmin, ja meri nimettiin hänen mukaansa.

Eläimistö

Beringinmeri on ravinteikas ja siellä esiintyy paljon merieläimiä ja merilintuja. Valtaosa maailman silmälasihaahkoista elää Beringinmerellä.

Lähteet

  1. Perustietosanakirja, s. 122. Gummerus, 1996. ISBN 951-20-4802-7.
  2. Tomi Hinkkanen: Alaska on lintututkijan paratiisi. Aamulehti, 6.11.2013, s. B15.

Aiheesta muualla