Nykymaailmassa Bourbon (suku) on saavuttanut merkittävän merkityksen useilla alueilla. Sen vaikutus on ulottunut yhteiskuntaan, politiikkaan, kulttuuriin ja talouteen, ja se on luonut vaikutuksen, jota ei voida sivuuttaa. Henkilökohtaisella tai globaalilla tasolla Bourbon (suku) on herättänyt erityistä kiinnostusta ja motivoinut tärkeitä keskusteluja ja tutkimusta. Tässä artikkelissa perehdymme Bourbon (suku):n kiehtovaan universumiin ja tutkimme sen monia puolia ja sen merkitystä nykyisessä kontekstissa. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme ymmärtämään paremmin, kuinka Bourbon (suku) on merkinnyt ennen ja jälkeen nykyajan elämän eri osa-alueilla.
Bourbonin suvun perusti vuonna 1272 Robert Clermontilainen, Ranskan kuningas Ludvig IX:n poika, naidessaan Beatrix Bourbonilaisen, Bourbonin perijättären. Bourbon oli Bourbonnaisin hallintopaikka Keski-Ranskassa. Robertin poika Louis oli Bourbonin ensimmäinen herttua vuosina 1327–1342, mutta arvonimi sammui vuonna 1527 herttua Charles III:n kuoltua. Bourbon-Vendôme-sukuhaara alkoi vuonna 1548, kun herttua Charles Vendômelaisen poika Anton Bourbonilainen meni naimisiin Navarran kuningas Henrik II:n tytär Jeanne d’Albret’n kanssa. Liitto toi Bourbonin suvulle paljon maata Etelä-Ranskasta. Vuonna 1555 Jeannesta tuli Navarran kuningatar.
Parman herttuakunnan valtaistuimelle ensimmäisenä Bourbonina nousi Kaarle I vuonna 1731. Hän oli Espanjan kuningas Filip V:n poika. Bourbonit olivat Parman herttuoita vuoteen 1859 saakka, kunnes herttua Robert syrjäytettiin ja herttuakunta yhdistettiin Italiaan.
Lähteet
↑ abcdefMiddleton, John (toim.): ”Bourbon Dynasty”, World Monarchies and Dynasties, s. 118–121. Routledge, 2005. ISBN 0-7656-8050-5.