Eckerön kirkko

Eckerön kirkko:n artikkelissa käsittelemme erittäin relevanttia ja ajankohtaista aihetta, joka vaikuttaa merkittävästi jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Eckerön kirkko on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta muun muassa vaikutuksensa yhteiskuntaan sekä sosiaaliseen, taloudelliseen ja kulttuuriseen kehitykseen. Tämän artikkelin aikana tutkimme erilaisia ​​näkökulmia ja näkökulmia, joiden avulla voimme ymmärtää syvällisesti Eckerön kirkko:n tärkeyttä nykyisessä kontekstissa. Lisäksi analysoimme erilaisia ​​tapaustutkimuksia, tutkimuksia ja trendejä liittyen Eckerön kirkko:een tavoitteenaan tarjota kattava ja päivitetty näkemys tästä erittäin tärkeästä aiheesta. Epäilemättä Eckerön kirkko on kysymys, joka ansaitsee analysoinnin ja keskustelun eri lähestymistavoista, ja tämän artikkelin tarkoituksena on olla perustavanlaatuinen opas sen ymmärtämiseen kokonaisuudessaan.
Eckerön kirkko
Eckerön kirkko vuonna 2019.
Eckerön kirkko vuonna 2019.
Sijainti Eckerö, Ahvenanmaa
Koordinaatit 60°12′28″N, 019°36′45″E
Seurakunta Eckerö församling
Rakentamisvuosi noin 1380–1420
Materiaali Kivi
Istumapaikkoja 275
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Eckerön kirkko sisältä

Eckerön kirkko on Eckerössä Ahvenanmaalla sijaitseva keskiaikainen harmaakivikirkko, joka on uusimpien ajoitusten perusteella rakennettu vuosien 1380–1420 välillä. Katoliselta ajalta periytyy kirkon kutsumanimi Pyhän Laurentiuksen kirkko. Suorakaiteen muotoisen itä-länsisuuntaisen runkohuoneen pohjoisella sivustalla on sakaristo, eteläisellä sivustalla asehuone. Runkohuoneen läntisessä päädyssä on jykevä runkohuoneen levyinen kellotorni, jossa olevista kelloista vanhempi on ajoitettu 1200-luvulle.

Kirkossa on istumapaikat 275 ihmiselle. Alttaritauluna on Bernhard Reinholdin maalaama Syntinen vaimo Kristuksen edessä vuodelta 1876. Lisäksi kirkossa on keskiaikainen puinen kastemalja sekä neljä puista pyhimysveistosta. Saarnatuolin on suunnitellut arkkitehti Carl Ludvig Engel. Kirkon urut ovat seitsemänäänikertaiset Hans Heinrichin rakentamat vuodelta 1971.

Hammarlandin Signilskärissä on vanhan, luultavasti 1200-luvulta peräisin olevan kappelin rauniot.

Kirkkoa vastapäätä on pappila, jonka nykyinen ulkoasu on peräisin 1800-luvun lopusta.

Valokuvia kirkosta

Katso myös

Lähteet

  • Hiekkanen, Markus: Suomen keskiajan kivikirkot. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2007. ISBN 978-951-746-861-9.

Viitteet

  1. ↑ Hiekkanen 2007, s. 363–364
  2. ↑ Hiekkanen 2007, s. 362

Aiheesta muualla

Huomattavia suomalaisia kirkkorakennuksia
Tuomiokirkkoja

Espoo • Helsinki • Kuopio • Lapua • Mikkeli • Oulu • Porvoo • Turku • Tampere

Katedraaleja

Uspenskin katedraali • Pyhän Nikolaoksen katedraali • Pyhän Kolminaisuuden katedraali • Pyhän Henrikin katedraali

Paikkamäärältään suuria

Kerimäki • Lapväärtti • Johanneksenkirkko • Nurmes • Keski-Porin kirkko • Heinävesi

Vanhoja puukirkkoja

Ulrika Eleonoran kirkko • Muhos • Petäjäveden vanha kirkko • Sammatti • Sodankylän vanha kirkko • Uudenkaupungin vanha kirkko • Vöyrin puukirkko

Vanhoja kivikirkkoja

Eckerö • Hammarland • Hattulan Pyhän Ristin kirkko • Hollola • Jomala • Lemland • Nousiainen • Pernaja • Saltvik • Sund • Tyrvään Pyhän Olavin kirkko • Ulvila

Modernistisia

Kannonkoski • Lakeuden Risti • Nakkila • Rajamäki • Temppeliaukion kirkko • Varkauden pääkirkko

Luovutettujen alueiden kirkkoja

Sortavalan apostolien Pietarin ja Paavalin kirkko • Kristuksen kirkastumisen katedraali • Viipurin tuomiokirkko • Viipurin vanha tuomiokirkko • Terijoen ortodoksinen kirkko

Enciclo
Wikious
Sapientia
Scientia
Boobota
Anandapedia
Sagapedia
Wikithot