Nykyään Gustave Flaubert on edelleen ajankohtainen aihe ja kiinnostaa monia ihmisiä ympäri maailmaa. Sen merkitys on säilynyt aikojen saatossa, ja sen vaikutus ulottuu jokapäiväisen elämän eri osa-alueille. Sekä henkilökohtaisella että ammatillisella tasolla Gustave Flaubert on tärkeä rooli päätöksenteossa ja siinä, miten olemme vuorovaikutuksessa ympäristömme kanssa. Tästä syystä on välttämätöntä syventää tietoa ja ymmärrystä Gustave Flaubert:stä, jotta voidaan analysoida sen vaikutuksia ja vaikutusta todellisuutemme. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja Gustave Flaubert:een, tavoitteenamme tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä erittäin tärkeästä aiheesta.
Flaubert syntyi lääkäriperheeseen. Hän aloitti lakiopinnot Pariisissa vuonna 1841, mutta jätti opinnot epilepsiaksi epäiltyjen terveysongelmien vuoksi ja keskittyi kirjoittamiseen.
Kirjoittajana Flaubert oli hidas ja pikkutarkka. Vuonna 1856 hän julkaisi viisi vuotta työstämänsä pääteoksensa Rouva Bovary. Romaanista tuli nopeasti tunnettu. Se poiki siveettömyydestä oikeusjutun, jonka Flaubert kuitenkin voitti, ja teoksen painaminen sallittiin.
Flaubertin tuotanto on realistista, todellisuuden viileään havainnointiin perustuvaa, romantisointia ja kantaaottavuutta kaihtavaa. Hänen tunnetuin teoksensa Rouva Bovary luetaan maailmankirjallisuuden klassikoihin. Se kertoo Emma Bovarysta, jonka romanttinen kirjallisuus on saanut pauloihinsa. Hän päätyy naimisiin tavanomaisen, porvarillisen lääkärin kanssa, eikä elämä vastaa romanttisia haavekuvia. Emma päätyy pettämään miestään seikkailijan kanssa, ja ajautuu yhä uusiin pettymyksiin. Kirja kuvaa ranskalaista maaseutumiljöötä erittäin pikkutarkasti.
Rouva Bovary syntyi tavoitteesta kirjoittaa mahdollisimman tyhjänpäiväisestä aiheesta ja henkilöstä. Se on usein nähty romanttisen haihattelun satiirina. Kirjan valmistuttua Flaubert kuitenkin totesi: ”minä itse olen rouva Bovary”, mikä viittaa aiheen yleismaailmallisuuteen: ihmisen ylisuuret haaveet on tuomittu raukeamaan.lähde?
Bouvard et Pécuchet (1881) (Bouvard ja Pécuchet), julkaistu postuumina
Dictionnaire des idées reçues (1911), julkaistu postuumina
Suomennoksia
Rouva Bovary. (Madame Bovary, 1857). Suomentanut Anna-Maija Viitanen (Suomentajan tarkistama laitos, suomennettu ensimmäisen kerran 1994). WSOY, 2005. ISBN 951-0-30303-8.
Salambo. (Salammbô, 1862). Suomentanut Annikki Suni. WSOY, 1984 (Aikaisempi suomennos ilmestyi 1908). ISBN 951-0-12182-7.
Sydämen oppivuodet. (L’éducation sentimentale, 1869). Suomentanut J. A. Hollo. WSOY, 1958 (2. painos 1986, 3. painos 2001). ISBN 951-0-13836-3.
Pyhän Antoniuksen kiusaus. (La Tentation de Saint Antoine, 1874). Suomentanut Jorma Kapari. Weilin+Göös, 1970.
Kolme kertomusta. (Trois contes). Suomentanut Kauko Kare. Tammi, 1955.
Yksinkertainen sydän. (Un coeur simple, 1876). Suomentanut Jalmari Hahl. Karisto, 1917. Teoksen verkkoversio.
Bouvard ja Pécuchet. (Bouvart et Pécuchet, 1881). Suomentanut ja selityksin varustanut Antti Nylén. Desura, 2003. ISBN 952-5339-16-5.
Valmiiden ajatusten sanakirja. (Le dictionnaire des idées reçues, 1913). Suomentanut Mirja Halonen & Ville Keynäs. Helsinki: Loki-kirjat, 1997 (2. painos 2010). ISBN 952-9646-22-4.
Bibliomania. (Bibliomanie, 1837). Suomentanut Antti Nylén. Turku: Faros, 2012. ISBN 978-952-5710-22-9.
Sand, George & Flaubert, Gustave: Rakas vanha trubaduuri: George Sandin ja Gustave Flaubertin kirjeenvaihtoa vuosilta 1863–1876. Toimittanut ja suomentanut Eila Kostamo. Helsinki: WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-33191-0.
↑Dödsfall. -- Gustave Flaubert. Morgonbladet, 18.05.1880, nro 112, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 19.07.2014.
↑Franskan toinen keisarikunta ja sen kirjallisuus III (ote). Kirjallinen Kuukauslehti, 01.06.1866, nro 6, s. 5-6. Kansalliskirjasto. Viitattu 19.07.2014.