Harittu

Tässä artikkelissa tutkimme Harittu:n aihetta perusteellisesti analysoimalla sen alkuperää, sen vaikutuksia nyky-yhteiskunnassa ja sen merkitystä nykymaailmassa. Kautta historian Harittu:llä on ollut perustavanlaatuinen rooli ihmiskunnan kulttuurisessa, poliittisessa ja yhteiskunnallisessa kehityksessä. Alusta alkaen Harittu on ollut eri tieteenalojen asiantuntijoiden keskustelun, kiistelyn ja tutkimuksen kohteena. Harittu:n yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme syventymään sen merkitykseen, vaikutukseen ja merkitykseen nykyisessä kontekstissa tarjoamalla kattavan ja rikastuttavan näkemyksen tästä maailmanlaajuisesti merkittävästä aiheesta.
Harittu
Harittu
Kaupungin kartta, jossa Harittu korostettuna. Turun kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Harittu korostettuna.
Turun kaupunginosat
Kaupunki Turku
Suuralue Skanssi-Uittamo
Väkiluku 3 553 (2016)
Postinumero(t) 20740

Harittu on kaupunginosa ja lähiö Turun kaakkoisosassa noin kuusi kilometriä kaupungin keskustasta aivan Kaarinan rajalla. Vuonna 2016 Haritun väkiluku oli 3 553. Alueen väestöstä 18,2 % on alle 15-vuotiaita ja 11,3 % yli 65 vuotiaita. Suomea puhuu äidinkielenään 79,3 % väestöstä ja ruotsia 5,7 %. Muun kielisiä on 15,0 %.

Alue koostuu pääasiallisesti 1990-luvulta lukien rakennetuista kerros- ja rivitaloista, mutta omakotitaloalueita löytyy myös useita. Useimmat talot ovat Puolimatkan, Heikki Sarainmaan tai Olli Vahteran arkkitehtitoimiston suunnittelemia.

Haritun ja sen pohjoispuolella sijaitsevan Koivulan erottaa toisistaan ainoastaan puinen kaarisilta. Haritun alueella ei ole peruskoulua lainkaan. Lähimmät ala-asteen koulut sijaitsevat Ilpoisissa ja Luolavuoressa. Harittu kuuluu aluekumppanuusprojektiin Turku74. Turku74-projekti kattaa alueet: Ilpoinen-Peltola-Koivula-Harittu-Katariina.

Harittuun on myös 2000-luvun alkupuolella rakennettu rivitaloja.

Historia

Harittu oli yksi keskiajalla perustetuista rannikkokylistä. Kylä oli osa Rauvolanlahtea ympäröivää laajaa aukeaa. Se rajoittui Pisuvuoreen lännessä ja Vaarniemenkallioon idässä. Vuonna 1939 alueliitoksessa osa Kaarinasta siirtyi Turulle, jolloin Harittun läpi vedettiin keinotekoisesti raja. Tosin nykyinen Haritun kaupunginosa noudattaa melko lailla vanhoja kylärajoja.

Omakotitaloasutusta alkoi levittäytymään peltomaisemiin 1900-luvun puolivälistä lähtien. Seuraava rakennusaalto koettin 1970-1980 -luvuilla, jolloin paikalle rakennettiin kerros- ja pientaloja. Pellot oli rakennettu täyteen 1990-luvun loppupuolelle mentäessä.

Lähteet

  1. Väestö iän ja kielen mukaan alueittain 31.12.2016 - Sivu 24 Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja 2017. Turun kaupunki. Viitattu 24.5.2021.
  2. Antikainen, Jimi: Turun lähiöiden suunnittelijat ja arkkitehtoniset erityispiirteet. Turku: Turun kaupungin kaavoitustoimisto, 2012. Teoksen verkkoversio.
  3. a b Björman, John & Kupila, Sanna: Kylistä kasvoi Turku. Helsinki: Turun museokeskus, 2022. ISBN 978-951-595-218-9.

Aiheesta muualla