Hiihtomuseo

Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Hiihtomuseo:tä, kiehtovaa aihetta, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Yhteiskuntavaikutuksistaan ​​arkielämään Hiihtomuseo on herättänyt kiivasta keskustelua ja herättänyt suurta kiinnostusta eri yhteisöissä. Näillä sivuilla perehdymme Hiihtomuseo:n eri puoliin sen alkuperästä sen kehitykseen ajan mittaan ja tarjoamme kattavan ja päivitetyn analyysin tästä erittäin tärkeästä aiheesta. Yhdistämällä tietoja, asiantuntijoiden mielipiteitä ja kokemuksia ihmisiltä, ​​joihin Hiihtomuseo on vaikuttanut, pyrimme tarjoamaan laajan ja tasapainoisen näkemyksen, joka rikastuttaa lukijoidemme ymmärrystä tästä kiehtovasta aiheesta.
Hiihtomuseo
Tyyppi kulttuurihistoriallinen museo
Osoite Salpausselänkatu 8, 15100 Lahti View and modify data on Wikidata
Sijainti Lahden urheilukeskusView and modify data on Wikidata
Ylläpitäjä Lahden museot
Johtaja Tuulia Tuomi (1.1.2021–)
Kotisivut www.hiihtomuseo.fi
Koordinaatit 60°59′03.9″N, 25°37′58″E
Kartta
Hiihtomuseo

Hiihtomuseo on hiihto- ja talviurheiluaiheinen erikoismuseo Lahden urheilukeskuksessa, Salpausselän hyppyrimäkien juurella. Hiihtomuseosta tuli osa Lahden museoita vuonna 1974.

Hiihtomuseotoiminta Lahdessa käynnistyi vuonna 1959, kun Lahden Hiihtoseuran veteraaniosasto avasi näyttelyn Hiihtoseuran vanhassa saunassa. Arkkitehti Esko Hämäläisen suunnittelema museorakennus avattiin marraskuussa 1989. Vuonna 2000 valmistui rakennuksen nykyinen uudistettu vinoseinäinen julkisivu, jonka suunnitteli arkkitehti Pekka Salminen.

Näyttelyt ja toimintaosasto

Perusnäyttely Hiihdon henkeä katsoo suomalaista hiihtomenneisyyttä monin silmin: teemaa tarkastellaan niin arkihiihtäjän, hiihtoharrastajan kuin ammattilaisurheilijan näkökulmasta. Näyttelyssä huomioidaan keväthanget löytäneet kuntoilijat ja kouluhiihdosta traumatisoituneet sivakoijat.

Pohjakerroksessa on Sisulla sankariksi -näyttely, mikä esittelee suomalaisen kilpahiihdon kultakautta 1950- ja 1960-luvulta 1970-luvulle. Näyttely kertoo kilpahiihtäjien valmennuksesta, kilpailuihin valmistautumisesta sekä median, yleisön ja urheilijan suhteesta. Esille nousevat hiihdon huippunimet Siiri Rantasesta Helena Takaloon ja Veikko Hakulisesta Eero Mäntyrantaan.

Hiihtomuseossa on myös toimintaosasto, jossa voi kokeilla legendaarista mäkihyppysimulaattoria ja ampumahiihdon kivääriammuntaa ecoaims-aseella.

Kokoelmat

Hiihtomuseo kerää, tallentaa, esittelee ja tutkii talviurheiluun liittyvää perinnettä. Hiihtomuseon kokoelmissa on hiihdon, mäkihypyn, yhdistetyn ja ampumahiihdon sekä alppilajien historian ja nykypäivän aineistoa. Kokoelmaan kerätään myös harrastushiihtoon ja lumileikkeihin, talvilajien urheiluvälineiden valmistukseen sekä talvilajien urheiluseuratoimintaan liittyvää perinnettä. Tallennus kattaa historiallisen ajan, mutta painopiste on 1900-luvun historiassa.

Kokoelmissa on 22 000 esinettä, 16 500 valokuvaa ja yli 7 000 postimerkkiä ja leimakuorta. Kokoelmaan sisältyy käsiarkisto, johon on kerätty muun muassa talviurheiluaiheisia postikortteja ja alaan liittyvää arkistomateriaalia. Museolla on myös laaja alan kirjallisuuteen keskittynyt käsikirjasto.

Hiihtomuseon kokoelmia voi selata Finnassa.

Lähteet

  1. http://www.museot.fi/museohaku/index.php?museo_id=21428. Tieto on haettu Wikidatasta.
  2. Lahden kaupunginmuseon yhteystiedot Lahden kaupunginmuseo, lahdenmuseot.fi. Viitattu 23.7.2016.
  3. Hiihtomuseo Lahden kaupunginmuseo, lahdenmuseot.fi. Viitattu 23.7.2016.
  4. Hiihtomuseon historiaa
  5. Hiihdon henkeä Hiihtomuseo.
  6. Sisulla sankariksi 25.1.2021. Hiihtomuseo. Viitattu 18.10.2022.
  7. a b Kokoelmat ja palvelut Hiihtomuseo. Viitattu 18.10.2022.
  8. Hiihtomuseo Finna. Viitattu 29.10.2022.

Aiheesta muualla