Hiippakunta

Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Hiippakunta:n aihetta ja kaikkia sen vaikutuksia. Sen alkuperästä sen merkitykseen nykyään, mukaan lukien sen vaikutus yhteiskunnan eri osa-alueisiin, syvennymme yksityiskohtaiseen analyysiin, joka pyrkii valaisemaan tätä kiehtovaa aihetta. Tutkimussarjan, haastattelujen ja asiantuntijalausuntojen avulla pyrimme tarjoamaan täydellisen ja kattavan yleiskatsauksen, jonka avulla lukijamme ymmärtävät täysin Hiippakunta:n tärkeyden ja monimutkaisuuden. Tästä artikkelista tulee epäilemättä välttämätön viite kaikille niille, jotka ovat kiinnostuneita oppimaan lisää Hiippakunta:stä.
Rooman piispanistuin (lat. cathedra) Lateraanikirkossa. Rooman piispan virka lukeutuu kristillisen maailman vanhimpiin.

Hiippakunta (lat. dioecesis; alkuperänä m.kreik. διοίκησις, dioíkēsis, ’hallinto’), on kristillisissä kirkoissa piispan johtama hallinnollinen alue. Hiippakunnat ovat kehittyneet Rooman valtakunnassa myöhäisantiikin aikaan käytössä olleista diokeeseista. Roomalaiset diokeesit jaettiin provinsseihin, mutta kirkollisessa hallinnossa provinssi vakiintui laajemmaksi alueelliseksi kokonaisuudeksi, jonka johdossa on metropoliitta tai arkkipiispa. Nykyinen merkitys on vakiintunut katolisessa maailmassa viimeistään 1200-luvulle tultaessa.

Suomessa hiippakuntia on evankelis-luterilaisella, ortodoksisella kirkolla ja katolisella kirkolla. Evankelis-luterilaisia hiippakuntia on yhdeksän ja ortodoksisia hiippakuntia kolme. Helsingin katolinen hiippakunta kattaa koko maan. Ruotsin evankelis-luterilaisessa kirkossa hiippakuntia on 13. Norjan evankelis-luterilaisessa kirkossa on nykyisin 11 hiippakuntaa.

Katso myös

Lähteet

  1. Diocese Encyclopædia Britannica. Viitattu 15.2.2024. (englanniksi)
  2. Hiippakunnat
  3. Suomen ortodoksinen kirkko - Hiippakunnat
  4. Katolinen.net
  5. De tretton stiften 17.3.2023. Svenska kyrkan. Viitattu 20.8.2023. (ruotsiksi)
  6. Biskop Store norske leksikon. Viitattu 20.3.2023. (norjaksi)

Aiheesta muualla