Hyve

Nykymaailmassa Hyve:stä on tullut erittäin tärkeä ja laajaa yleisöä kiinnostava aihe. Hyve on kiinnittänyt lukemattomien ihmisten huomion eri puolilla maailmaa joko yhteiskunnallisen vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä, populaarikulttuurin vaikutuksensa tai akateemisen merkityksen vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme Hyve:een liittyviä eri näkökohtia, analysoimme sen kehitystä ajan mittaan, sen monia puolia ja sen merkitystä nykyään. Monitieteisestä lähestymistavasta pyrimme ymmärtämään, mikä rooli Hyve:llä on elämässämme ja miten se on muokannut tuntemaamme maailmaa.

Hyve (m.kreik. αρετή, aretē; lat. virtus) on eettisesti ja moraalisesti arvokas luonteenpiirre. Hyve oli keskeinen käsite erityisesti antiikin moraalifilosofiassa eli etiikassa. Hyveen vastakohta on pahe.

Klassiset hyveet

Katso myös: Arete

Antiikin Kreikan neljä hyvettä olivat seuraavat:

Kristilliset hyveet

Kristilliset hyveet koostuvat kolmesta teologisesta hyveestä ja neljästä kardinaalihyveestä. Teologiset hyveet ovat usko, toivo ja rakkaus. Ne on kuvattu pyhän Sofian (viisauden) tyttäriksi. Kardinaali- eli päähyveet ovat urhoollisuus, oikeudenmukaisuus, viisaus ja itsehillintä (eli kohtuullisuus). Lisäksi on usein listattu muita hyveitä: kärsivällisyys, lempeys, nöyryys, kuuliaisuus, kestävyys (hellittämättömyys), siveellinen puhtaus ja yksimielisyys. Usein hyveet visualisoidaan nuoriksi pitkäkaapuisiksi naisiksi, jotka taistelevat pahaa vastaan.

Katso myös

Lähteet

  1. Hans Biedermann: Suuri symbolikirja, s. 80. Suom. Pertti Lempiäinen. WSOY, 1993. ISBN 951-0-18537-X.

Kirjallisuutta

  • Aristoteles: Nikomakhoksen etiikka. (Ethika Nikomakheia, 300-luku eaa.) Kääntänyt ja selitykset laatinut Simo Knuuttila. Helsinki: Gaudeamus, 2005. ISBN 951-662-941-5.
  • Comte-Sponville, André: Pieni kirja suurista hyveistä. (Petit traité des grandes vertus, 1995.) Suomentanut Virpi Hämeen-Anttila. Helsinki: Basam Books, 2001. ISBN 952-9842-40-6.
  • Havard, Alexandre: Hyvejohtajuus. (Virtuous Leadership: An Agenda for Personal Excellence, New York, 2007.) Suomentanut Jason Lepojärvi. Helsinki: Providentia, 2009. ISBN 978-952-92-5826-0.
  • Hämäläinen, Nora – Lemetti, Juhana – Niiniluoto, Ilkka (toim.): Hyve. Filosofisia tutkimuksia Helsingin yliopistosta, 45. Helsinki: Helsingin yliopisto, 2014. ISSN 1458-8331. ISBN 978-951-51-0182-2.
  • Kavelin Popov, Linda: Reilu, reipas ja vastuuntuntoinen: 52 keinoa vahvistaa hyvää käytöstä. (The Virtues Project Educator's Guide: Simple Ways to Create a Culture of Character, 2000.) Suomentanut Riikka Parkkonen. Jyväskylä: PS-kustannus, 2010. ISBN 978-952-451-450-7.
  • MacIntyre, Alasdair: Hyveiden jäljillä: Moraaliteoreettinen tutkimus. (After Virtue: A Study in Moral Theory, 1981/1984.) Suomentanut Niko Noponen. Helsinki: Gaudeamus, 2004. ISBN 951-662-896-6.
  • Noponen, Niko: Hyveiden harjoittaminen: Edellytykset ja esteet. Väitöskirja. Helsinki: Helsingin yliopisto, filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos & politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, 2011. ISBN 978-952-10-7007-5. Teoksen verkkoversio (PDF).

Aiheesta muualla