Järvijoki

Nykymaailmassa Järvijoki on edelleen yhteiskunnalle erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe. Järvijoki on edelleen keskustelun ja pohdinnan kohteena kaikenikäisille ja -taustaisille ihmisille, olipa se sitten talouteen, jokapäiväiseen elämään tai yhteiskunnalliseen merkitykseen johtuen. Kautta historian Järvijoki:llä on ollut keskeinen rooli siinä, miten suhtaudumme ympäröivään maailmaan, ja sen tutkiminen ja ymmärtäminen ovat edelleen perustavanlaatuisia nyky-yhteiskunnan toiminnan ymmärtämisessä. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia ​​näkökohtia, jotka liittyvät Järvijoki:een ja sen vaikutuksiin modernin elämän eri osa-alueilla.
Järvijoki
Perattu koski Auran kunnassa.
Perattu koski Auran kunnassa.
Alkulähde Savojärvi
Laskupaikka Aurajoki
Maat Suomi
Pituus 25 km
Alkulähteen korkeus 68,1 m
Valuma-alue 110,02 km²

Järvijoki on Varsinais-Suomessa virtaava joki, joka on Aurajoen toiseksi suurin sivujoki. Se kuuluu Aurajoen vesistöalueeseen. Järvijoki saa alkunsa Kurjenrahkan kansallispuistosta Savojärvestä. Ympäröiviltä soilta siihen yhtyy pieni Ihavanjoki, minkä jälkeen joki levenee ja laskee vetensä Aurajokeen Auran kunnassa. Järvijoen valuma-alueen pinta-ala on 110 km² ja järvisyys 1,1 %. Siihen laskevia järviä on Savojärven lisäksi vain pieni Asonlammi.

Järvijoen varrella olevassa koskessa Aurassa toimi vuosina 1764–1820 Järvenojan paperitehdas. Valtatie 9 ylittää joen Auran Järvenojalla lähellä vanhaa paperitehtaan paikkaa ja seututie 204 Turun Paattisten Tortinmäessä.

Lähteet

  1. Lappalainen, Markku, Kivekäs, Matti & Lahti, Johannes: Aurajokilaakso. Elävä kansallismaisema, s. 152. Turku: Turun ammattikorkeakoulu, 2008. ISBN 978-952-216-062-1.
  2. Kansalaisen karttapaikka Maanmittauslaitos. Viitattu 23.8.2010.
  3. a b Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet, s. 55. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
  4. Kehittämisohjelma: Aurajoki-Paimionjoki vesistöaluekokonaisuus (pdf) Lounais-Suomen ympäristökeskus. Viitattu 14.5.2010.
  5. Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta Suomen ympäristökeskus. Viitattu 19.11.2010.

Aiheesta muualla