Jota

Tässä artikkelissa tutkimme kaikkea Jota:een liittyvää. Sen historiallisesta merkityksestä sen merkityksellisyyteen nyky-yhteiskunnassa, sen moninaisuuden ja käyttötarkoituksen kautta. Analysoimme yksityiskohtaisesti sen vaikutuksia eri aloilla sekä sen aiheuttamia kiistoja ajan mittaan. Saamme kuulla asiantuntijoiden mielipiteitä ja sen vaikutuksen läheltä kokeneiden kokemuksia. Jota on jännittävä aihe, jolla on suuri merkitys maailmamme ymmärtämiselle, joten kutsumme sinut uppoutumaan tähän täydelliseen analyysiin, jonka olemme laatineet sinulle.
Tämä artikkeli kertoo enspanjalaisesta kansanmusiikin lajista. Sanalla voidaan tarkoittaa myös Jamboree on the Air -tapahtumaa.
Aragonialainen jota, Gustave Dorén kaiverrus julkaistu vuonna 1874

Jota on espanjalaisen kansanmusiikin laji ja tanssi. Se on syntyisin Pohjois-Espanjan Aragonian alueelta, mutta nykyisin se esiintyy kautta Espanjan erilaisina variaatioina.

Alun perin jota saattoi olla osa hedelmällisyysrituaaleja. Sen saattoi myös mahdollisesti tuoda Espanjaan keskiajalla arabialainen runoilija Aben Jot, tai sen toi maahan joku juutalainen. Jotaa esitettiin tanssina ensimmäistä kertaa vuonna 1761. Se on edelleen suosittu tanssi aragonialaisissa kyläjuhlissa. Tanssiin osallistuvat yleensä vain miehet.

Jota alkaa tavallisesti instrumentaalisella osalla, jonka aikana tanssijat lyövät tahtia kastanjeteilla tai kitaralla. Aragoniassa käytetään säestyksessä tyypillisesti pientä kahdeksankielistä kitaraa guitarrillaa, näppäiltävää luuttusoitinta bandurriaa, triangelia, kastanjetteja ja tamburiinia. Muualla Espanjassa voidaan käyttää myös puhallinsoitin dulzainaa tai gaita-säkkipilliä. Kupletissa (copla) rytminlyönti lopetetaan, jotta yleisö kuulee laulun sanat.

Rytmiltään jota on kolmijakoinen ja luonteeltaan sankarillinen ja energinen. Se saattaa kertoa rakkaudesta tai arkipäivän elämästä, ominaisesti humoristisesta ja ironisesta näkökulmasta.

Lähteet

  1. a b c d Kulttuuria 14.6.2012. Yle. Viitattu 11.10.2016.