Jouko Tyyri

Tässä artikkelissa aiomme syventää Jouko Tyyri:n aihetta tutkimalla sen monia puolia ja tarjoamalla kokonaisvaltaisen näkemyksen, jonka avulla lukija ymmärtää paremmin sen tärkeyden ja merkityksen eri yhteyksissä. Jouko Tyyri on aihe, joka herättää edelleen kiinnostusta ja keskustelua, sen vaikutuksista nyky-yhteiskuntaan ja vaikutuksestaan ​​henkilökohtaisella tasolla. Tarkastellaan perusteellisen analyysin ja lukuisten esimerkkien avulla Jouko Tyyri:n eri ulottuvuuksia, tarkastellaan sen maailmanlaajuisia vaikutuksia ja korostetaan sen roolia nykyisen ympäristömme muokkaamisessa. Olitpa alan asiantuntija tai vain utelias oppimaan lisää, tämä artikkeli lupaa tarjota rikkaan ja oivaltavan näkökulman Jouko Tyyri:een.
Jouko Tyyri 1960-luvulla.

Jouko Juhani Tyyri (vuoteen 1947 Laine; 8. helmikuuta 1929 Helsinki9. toukokuuta 2001 Ponferrada, Espanja) oli suomalainen kirjailija, lehtimies ja poliitikko. Hän oli naimisissa, ja hänellä on yksi poika ja yksi tytär.

Ura

Tyyri pääsi ylioppilaaksi 1949. Hän työskenteli vuodesta 1950 lähtien Savon Sanomissa, Suomen Kuvalehdessä (myös päätoimittajana 1973–1974), Helsingin Sanomissa ja Aamulehdessä kulttuuritoimittajana ja kolumnistina sekä Yhteishyvä-lehden päätoimittajana. Tyyri oli Yleisradion teatteripalvelun päällikkönä 1972–1973.

Tyyri kuului alkuun Urho Kekkosen "hoviin" mutta käänsi 1970-luvulla tälle selkänsä ja katkoi muutenkin siteensä Kekkosen piireihin. Hänestä tuli Kekkosen kriitikko ja siinä asiassa ladunavaaja.

Tyyri toimi 2. opetusministerinä Teuvo Auran virkamieshallituksessa 1971–1972.

Tyyri kuoli sydänkohtaukseen toukokuussa 2001 ollessaan Espanjassa kävelemässä 400 kilometrin pituista Santiago de Compostelaan johtavaa Pyhän Jaakobin pyhiinvaellusreittiä.

Teoksia

  • Takiaisia: Kokoelma aforismeja. Helsinki: WSOY, 1950.
  • Nokivalkea. Helsinki: WSOY, 1954.
  • Kekkonen, Matti & Tyyri, Jouko: Asiat ja asenteet. Jyväskylä: Gummerus, 1959.
  • Epäilyttävät huvit: Otteita vainotun arjesta. Jyväskylä: Gummerus, 1960.
  • Nuoruuden kritiikki: Kootut aforismisarjat. Helsinki: WSOY, 1975. ISBN 951-0-07280-X.
  • Kohtaamisia. Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 951-0-29395-4.

Lähteet

  1. Kuka kukin on 1978, s. 1025. Projekt Runeberg.

Kirjallisuutta

  • Kalemaa, Kalevi: ”Tyyri, Jouko (1929–2001)”, Suomen kansallisbiografia, osa 10, s. 109–110. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-451-2. Teoksen verkkoversio.
  • Tarkka, Pekka: ”Jouko Tyyri 1950-luvulla: Elokuvalla on vaiheikas historia ja kuolematon sielu”, Filmihullu 5/2005.

Aiheesta muualla

Edeltäjä:
Meeri Kalavainen
Suomen II opetusministeri (kulttuuriministeri)
1971−1972
Seuraaja:
Pentti Holappa
Edeltäjä:
Leo Tujunen
Suomen Kuvalehden päätoimittaja
1973–1974
Seuraaja:
Mikko Pohtola