Tämän päivän artikkelissa aiomme tutkia eri näkökohtia, jotka liittyvät
Kolmen kuningaskunnan kronikka:een. Sen alkuperästä ja kehityksestä sen mahdollisiin seurauksiin ja sovelluksiin nykyään. Koko tämän matkan aikana analysoimme erilaisia lähestymistapoja ja näkökulmia, joiden avulla voimme paremmin ymmärtää roolia, joka
Kolmen kuningaskunnan kronikka:llä on ollut ajan mittaan ja kuinka se edelleen vaikuttaa yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Historiallisista ja kulttuurisista näkökohdista sen merkityksellisyyteen nykyisessä panoraamassa perehdymme monenlaisiin aiheisiin ymmärtääksemme
Kolmen kuningaskunnan kronikka:n tärkeyden ja merkityksen nykymaailmassa. Liity kanssamme tälle
Kolmen kuningaskunnan kronikka:n tutkimus- ja tutkimusmatkalle ja löydä sen kiehtova universumi monitieteisestä näkökulmasta.
Kolmen kuningaskunnan kronikka (kiin. 三国志, pinyin: Sānguó zhì) on kiinalainen historiallinen tekstilähde, joka kertoo Kolmen kuningaskunnan ajasta eli vuosista 189-280. Sen kirjoitti Chen Shou 200-luvulla. Teokseen on koottu yhteen kolmen kilpailevan kuningaskunnan, Wein, Shu Hanin ja Wun historia. Historiateoksessa on 65 osaa: 30 Weistä, 15 Shusta ja 20 Wusta. Jokainen osa koostuu yhdestä tai useammasta merkkihenkilön elämäkerrasta.
Kronikka oli perustana viihteellisemmälle ja suositummalle kaunokirjalliselle teokselle Sanguo yanyi "Kolmen kuningaskunnan kertomus", joka on eräs Kiinan kirjallisuuden tunnetuimmista teoksista. Sen kirjoittajaksi nimetään Luo Guanzhong, joka eli noin 1300-luvulla.
Lähteet