Nykymaailmassa
Kongemosen kulttuuri on saavuttanut kiistattoman merkityksen. Olipa kyseessä suurten muutosten päähenkilö, keskustelun kohteena tai historiallinen vertailukohta,
Kongemosen kulttuuri herättää laajaa kiinnostusta. Sen vaikutus ulottuu tietyn alueen ulkopuolelle ja vaikuttaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Tässä artikkelissa tutkimme edelleen
Kongemosen kulttuuri:n roolia ja sen merkitystä nykyisessä kontekstissa. Sen alkuperästä sen kehitykseen, mukaan lukien sen seuraukset, syvennymme täydelliseen analyysiin, jonka avulla voimme ymmärtää paremmin
Kongemosen kulttuuri:n laajuutta ja sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa.
Kongemosen kulttuuri oli keskimesoliittinen kulttuuri Tanskan ja Etelä-Ruotsin Skånen seuduilla 6800–5500 eaa. Ilmasto oli tällöin nykyistä lämpimämpi. Ilmastokausi oli niin sanottu atlanttinen lämpökausi jonka huipentumana 6500 eaa. keskilämpötila oli 2–3 astetta nykyistä korkeampi. Kulttuuriin kuuluivat piistä tehdyt ydin- ja levykirveet, ja kauden aikana jäivät pois käytöstä pienet piikiviterät eli mikroliitit. Luu- ja puuesineet säilyivät varhaismesoliittista vastaavina. Konglemosen kulttuurin keskuspaikka oli pieni saari. Tuona aikana käytettiin veneitä peurojen metsästykseen.
Katso myös
Lähteet