Konservatorio

Nykyään Konservatorio on aihe, joka on saanut suuren merkityksen nyky-yhteiskunnassa. Jo usean vuoden ajan Konservatorio on ollut keskustelun ja pohdinnan lähde eri aloilla, olipa kyse sitten politiikasta, kulttuurista, taloudesta tai tekniikasta. Konservatorio on herättänyt kiinnostuksen asiantuntijoissa ja tutkijoissa sekä tavallisissa ihmisissä, jotka haluavat ymmärtää enemmän tästä aiheesta. Tässä artikkelissa tutkimme Konservatorio:een liittyviä eri näkökohtia ja näkökulmia sekä analysoimme sen vaikutusta ja merkitystä nykyään.
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Konservatorio on nimitys, jota käytetään eriasteisista oppilaitoksista, jotka keskittyvät päätoimisesti musiikin opetukseen. Suomessa konservatoriot ovat musiikkioppilaitoksia, joissa voi suorittaa ammatillisen toisen asteen tutkintoja musiikin alalta. Ne antavat myös ammattitutkintoon johtamatonta musiikin perusopetusta.

Historia

Nimitys konservatorio tulee Italiassa sijainneista orpolastenkodeista käytetystä italiankielisestä nimityksestä Conservatorio. Orpolastenkodeissa annettiin lapsille muun toiminnan lisäksi musiikkiopetusta. Erityisesti Napolin ja Venetsian orpokotien antama musiikkikoulutus tuli tunnetuksi maailmalla ja toimi esimerkkinä myöhemmille musiikillisille oppilaitoksille, jotka ottivat käyttöön konservatorio-nimityksen. Konservatorioiden historiassa kehitystä tapahtui Ranskan vallankumouksen ajoilla. Uusien sivistysihanteiden mukaan kaikilla tuli olla mahdollisuus opiskella musiikkia ilmaiseksi. Varhaisimpia musiikkioppilaitoksiksi perustettuja konservatorioita perustettiin Pariisiin (1795), Prahaan (1811), Wieniin (1817), Lontooseen (1822), Brysseliin (1832) ja Leipzigiin (1843). Konservatoriojärjestelmän synty poiki myös suuren määrän yleistajuisia metodeja musiikin opiskeluun.

Ennen kuin Suomessa oli mahdollista saada korkeatasoista musiikinopetusta, lähtivät suomalaiset opiskelijat ulkomaisiin konservatorioihin opintojen perään. Näistä tärkeimpinä mainittakoon Leipzigin, Pariisin ja Pietarin konservatoriot.

Suomalaiset konservatoriot

Suomessa on 15 konservatoriota: Helsingissä, Joensuussa, Jyväskylän ammattiopiston musiikkiala (entinen Suomalainen konservatorio) Jyväskylässä, Kainuun ammattiopisto Kajaanissa, Kymen konservatorio Kotkassa, Tampereella, Pietarsaaressa, Kuopiossa, Turussa, Oulussa, Helsingin Pop & Jazz Konservatorio, Palmgren-konservatorio Porissa, Lahden konservatorio (ent. Päijät-Hämeen konservatorio) Lahdessa, Keski-Pohjanmaan konservatorio Kokkolassa, Pop & Jazz konservatorio Lappia Torniossa.

Suomen 15 konservatoriosta kaksi toimii Helsingissä, muut eri puolilla Suomea. Turun konservatorio on kaksikielinen. Pietarsaaressa opetus annetaan ruotsin kielellä. Muissa konservatorioissa koulutus annetaan suomen kielellä. Konservatoriot antavat opetusta klassisessa musiikissa, kansanmusiikissa, pop- ja jazzmusiikissa sekä musiikkiteknologiassa, mutta kaikista ei löydy jokaista vaihtoehtoa. Ammattikoulutuksen lisäksi konservatoriot ovat alueensa suuria musiikin perusopetuksen järjestäjiä.

Tampereella ja Turussa voi suorittaa tanssialan perustutkinnon. Lisäksi tanssin perusopetusta annetaan Kuopion konservatoriossa, Tampereen konservatoriossa ja Jyväskylän ammattiopistossa.

Lähteet

  1. ↑ a b c Kuha, Jukka: Suomen musiikkioppilaitoshistoriaa (PDF) helda.helsinki.fi. 2017. Helsinki. Viitattu 2.11.2020.
  2. ↑ a b Laki ammatillisista oppilaitoksista (487/1987) Finlex. Viitattu 2.11.2020.
  3. ↑ History of the School Praha: The Prague Conservatory. Viitattu 16.11.2017. (englanniksi)

Katso myös

Kansainväliset
Kansalliset
Muut
Enciclo
Wikious
Sapientia
Scientia
Boobota
Anandapedia
Sagapedia
Wikithot