Laajalahti (merenlahti)

Tässä Laajalahti (merenlahti):lle omistetussa artikkelissa perehdymme laajaan analyysiin, joka käsittelee tähän aiheeseen liittyviä eri näkökohtia. Tutkimme sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan, sen merkitystä historiassa, edistystä ja kehitystä, jota se on kokenut ajan mittaan, sekä sen ympärillä olevia erilaisia ​​näkökulmia. Tällä matkalla pyrimme tarjoamaan kattavan näkemyksen, jonka avulla lukijamme ymmärtävät täysin Laajalahti (merenlahti):n tärkeyden ja laajuuden eri yhteyksissä.
Laajalahti Helsingin Munkkiniemestä katsottuna. Taustalla Espoon Keilaniemen toimistotalot

Laajalahti (ruots. Bredviken) on Suomenlahdesta pohjoiseen työntyvä, noin 5 km pitkä ja enimmillään lähes 3 km leveä merenlahti Helsingin ja Espoon rajalla.

Sen erottavat avomerestä Koivusaari ja Hanasaari sekä niiden kautta kulkeva Lauttasaaresta Espoon-puoleiselle manterelle johtava Länsiväylän maapenger siltoineen. Laajalahdesta työntyy edelleen pohjoiseen Iso Huopalahti, jonka erottaa Laajalahdesta Tarvon ja Turunväylän maapenger siltoineen.

Itäpuolella sijaitsevasta Seurasaarenselästä Laajalahden erottaa saariketju, jonka muodostavat Kuusisaari, Lehtisaari, Kaskisaari ja Lauttasaari. Lehtisaaresta johtaa Kuusisaarentien silta Espoon puolelle Otaniemeen.

Laajalahden rannalla sijaitsevat Helsingin puolella Munkkiniemi, Espoon puolella sen mukaan nimensä saanut Laajalahden kaupunginosa, keskelle lahtea työntyvä Otaniemi ja sen eteläpuolella Keilaniemi.

Lahden pohjoisrannalla sijaitsevat Akseli Gallen-Kallelan museo Tarvaspää ja Villa Elfvik. Lahden länsirannalla, Otaniemen pohjoispuolella oleva osa lahtea on mataloitunut ja muuttunut osittain kosteikoksi. Se on pää­kaupunki­seudun parhaita lintuvesiä, jossa pesii runsaasti lintuja ja jossa monet linnut myös levähtävät muutto­matkoillaan. Alueelle on perustettu 1,8 neliö­kilo­metrin laajuinen luonnonsuojelualue, johon kuuluu sekä avo­vettä että ruovikko­alue, ranta­lehtoja ja -niittyjä. Lintuja voi tarkkailla alueelle pystytetyistä lintu­torneista.

Laajalahden luonnonsuojelualueen tunnus

Lähteet

  1. Laajalahden luonnonsuojelualue luontoon.fi. Viitattu 11.7.2011.

Kirjallisuutta

  • Hirvonen, Heikki 1994: Laajalahden pesivän vesi- ja rantalinnuston muutokset vuosina 1984-1993. - Metsähallitus. Vantaa. ISBN 951-47-9254-8