Lisensiaatti

Tässä artikkelissa tutkimme Lisensiaatti:n kiehtovaa maailmaa. Lisensiaatti on herättänyt monien ihmisten huomion ja uteliaisuuden Lisensiaatti:n vaikutuksista yhteiskuntaan sen kehitykseen ajan myötä. Tämän analyysin aikana tarkastelemme Lisensiaatti:n eri puolia sen alkuperästä sen merkitykseen nykyään. Opimme kuinka Lisensiaatti on vaikuttanut jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin sekä sen rooliin populaarikulttuurissa. Tällä kiertueella löydämme Lisensiaatti:n merkityksen ja sen merkityksen nykymaailmassa.

Lisensiaatti (lat. licentiatus < licentiare 'saada lupa', lyhenne lis.) on yliopistollisen jatkotutkinnon nimitys. Lisensiaatti on alun perin tarkoittanut sitä, joka on saanut luvan luennoida yliopistossa. Suomen lisäksi lisensiaatin oppiarvo myönnetään eräissä muissakin maissa, mutta esimerkiksi Yhdysvaltojen korkeakoulujärjestelmässä on vain kandidaatin (bachelor), maisterin (master) ja tohtorin (doctor) arvot.

Pohjakoulutuksena on ylempi korkeakoulututkinto (useimmissa tapauksissa maisterintutkinto). Nykyään lisensiaatintutkinto jätetään kuitenkin usein suorittamatta ja tähdätään maisterintutkinnosta suoraan tohtorintutkintoon. Tässäkin tapauksessa tohtorin arvoon vaaditaan hyväksytyn väitöskirjan lisäksi maisterintutkinnon jälkeisiä syventäviä opintoja saman verran kuin lisensiaatintutkintoon (yleensä 60 opintopistettä). Lisensiaatintutkintoon kuuluvat lisensiaatintyö sekä sitä tukevat syventävät opinnot.

Lääketieteen, hammaslääketieteen ja eläinlääketieteen alalla lisensiaatti on ylemmän korkeakoulututkinnon nimitys. Nämä tutkinnot ovat tavanomaista maisterintutkintoa laajempia.

Suomessa suoritettavat lisensiaatintutkinnot

Tieteelliset jatkotutkinnot

Ylemmät korkeakoulututkinnot

Lähteet

  1. Lyhenneluettelo 10.04.2013. Kotimaisten kielten keskus. Arkistoitu 31.5.2012. Viitattu 10.4.2013.