Modernistinen arkkitehtuuri

Modernistinen arkkitehtuuri on 1900-luvun alusta lähtien vaikuttanut arkkitehtuurin tyylisuuntaus, jossa käytettiin minimalistista koristelua ja puhtaita geometrisia linjoja sekä muodon alistamista käyttötarkoitukselle ja rationaalisuutta.

Historia

Modernistinen arkkitehtuuri sai alkunsa teollisen vallankumouksen (1820–1870) myötä, kun kehitettiin uusia rakennusmateriaaleja ja rakennustekniikoita. Lasi, rauta, teräs, sinkki ja betoni tekivät uudenlaisen arkkitehtuurin mahdolliseksi. Raudasta pystyttiin valmistamaan rakennukselle kantava runko, lasiruuduista voitiin valmistaa seinät, ja betonin avulla pystyttiin toteuttamaan monenlaisia uusia muotoja. Betonin lujuutta pystyttiin lisäämään teräskehikolla, jolloin saatiin teräsbetonia.

Jotkut kutsuvat pilvenpiirtäjiä Chicagoon suunnitellutta Louis Sullivania ensimmäiseksi moderniksi arkkitehdiksi. Wieniläinen Otto Wagner kirjoitti vuonna 1896 kirjan Moderne Architektur, jossa hän ohjeisti oppilaitaan nykyaikaiseen arkkitehtuuriin.

Modernistiseen arkkitehtuuriin kuuluu useita arkkitehtuurin tyylejä, kuten ekspressionismi, konstruktivismi, Bauhaus, De Stijl, funktionalismi, International Style, strukturalismi, formalismi, high-tech, brutalismi ja orgaaninen arkkitehtuuri. Modernistista arkkitehtuuria seurasi 1960-luvulla syntynyt postmoderni arkkitehtuuri, jonka syntyyn vaikutti kyllästyminen modernismin keskeisiin ajatuksiin.

Huomattavimpia modernistisia arkkitehteja olivat esimerkiksi Adolf Loos, Frank Lloyd Wright, Peter Behrens, Ludwig Mies van der Rohe, Le Corbusier, Louis Kahn, Alvar Aalto ja Kenzō Tange.

Esimerkkejä

• 
  Einstein-torni, Potsdam, Saksa, Erich Mendelsohn 1920, ekspressionismi
• 
  Kansantalo Rusakov, Moskova, Konstantin Melnikov 1928, konstruktivismi
• 
  Bauhaus-museo Tel Avivissa, Bauhaus
• 
  Rietveld-Schröder-talo, Utrecht, Alankomaat, Gerrit Rietveld 1924, De Stijl
• 
  Tennispalatsi Helsingissä, Helge Lundström 1937, funktionalismi
• 
  Yhdistyneiden kansakuntien päämaja, New York, Le Corbusier, Oscar Niemeyer, Wallace Harrison ym. 1952, International Style
• 
  Orpokoti Amsterdamissa, Aldo van Eyck 1960, strukturalismi
• 
  Balfron Tower Lontoossa, 1967, brutalismi
• 
  Sydneyn oopperatalo, Jørn Utzon 1973, orgaaninen arkkitehtuuri

Lähteet

• Delius, Peter (toim.): Modernin arkkitehtuurin historia. Suomentanut Eskelinen, Heikki. h.f.ullmann, 2008. ISBN 978-3-8331-4736-4.

Viitteet

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Modernistinen arkkitehtuuri Wikimedia Commonsissa