Tänään haluamme käsitellä aihetta Mulgin kieli, joka on viime aikoina noussut ajankohtaiseksi ja joka herättää suuren yleisön kiinnostuksen. Alkuperäistään sen vaikutukseen nyky-yhteiskuntaan Mulgin kieli on ollut keskustelun, pohdinnan ja tutkimuksen kohteena. Kautta historian Mulgin kieli on vaikuttanut eri elämänalueisiin politiikasta kulttuuriin, ja sen merkitys on kasvanut jatkuvasti. Tässä artikkelissa tutkimme Mulgin kieli:n eri puolia, tarkastelemme sen kehitystä ajan mittaan ja sen vaikutuksia nykyään. Toivomme, että tämä analyysi tarjoaa laajemman ja monipuolisemman kuvan Mulgin kieli:stä ja tarjoaa lukijoillemme syvemmän ymmärryksen tästä yleismaailmallisesti kiinnostavasta aiheesta.
Mulgi
Eteläviron kielialue kartalla. Mulgi on merkattu keltaisella.
Mulgin murre tai mulgin kieli (mulgiksi ja muilla eteläviron kielillämulgi kiil´) on võron eli eteläviron tai viron murre tai oma kielensä Etelä-Virossa, jota puhuvat mulgit. Viron vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan mulgin puhujia oli 9 698.
Eteläviron murteiden tai kielten kehitys fennougristi Petri Kallion mukaan vironkielisessä puussa.
ERR Vikerraadio on lähettänyt vuodesta 2005 lähtien mulginkielisiä uutisia viikoittain. Vuonna 2007 julkastun tutkimuksen mukaan 10 prosenttia mulgeista katsoo, että mulgia pitäisi käyttää kouluopetuksessa.
Mulgin kulttuurillinen instituutti (vir. Mulgi Kultuuri Instituut) on vuodesta 2008 lähtien julkaissut mulginkielistä sanomalehteä Üitsainus Mulgimaa. Aluksi lehteä julkaistiin neljästi vuodessa kahdeksansivuisena. Vuodesta 2020 alkaen lähteä on julkaistu kuukausittain nelisivuisena.
↑Koskiin (Koskinen), Jani: Kielen ja murttiin rajala: kieljmuuvon yhteiskunnalisen
aseman muutos murttiista kieleks itämerensuomalaisessa
kontekstissa (karjalan kielj, meän kielj, kainu ja võro) ja
kysymys suomen murtteihen uhanalassuuvesta ja niihen
aseman kehittämisestä. Helsingin yliopiston Humanistisen tiedekunnan Suomalais-ugrilainen kielentutkimus, 2018.
