Neuvostoliiton rupla
Nykyään Neuvostoliiton rupla on erittäin tärkeä aihe, joka kattaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueet. Yhteiskuntavaikutuksistaan talouteen Neuvostoliiton rupla on aihe, joka on herättänyt kiinnostusta niin asiantuntijoiden kuin kansalaistenkin keskuudessa. Teknologian ja globalisaation myötä Neuvostoliiton rupla:stä on tullut kaikkialla esiintyvä ongelma, joka ei vaikuta vain yhteen maahan tai alueeseen, vaan sillä on maailmanlaajuisia vaikutuksia. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Neuvostoliiton rupla:een, sen alkuperästä sen ennustukseen tulevaisuuteen, jotta voimme ymmärtää sen tärkeyden ja vaikutuksen nykyään.
| Neuvostoliiton rupla | |
|---|---|
 |
|
| ISO 4217 -koodi | SUR (nro. 810) |
| Keskuspankki | Neuvostoliiton valtiopankki |
| Käyttäjät |
 Neuvostoliitto |
| Jaettava yksikkö | kopeekka (kop) |
Neuvostoliiton rupla (ven. советский рубль, sovetski rubl) oli Neuvostoliiton rahayksikkö vuosina 1923–1991. Sen kansainvälinen valuuttakoodi oli SUR.
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Neuvostoliiton jälkeisissä valtioissa neuvostoruplaa käytettiin edelleen, jolloin se muodosti ”ruplavyöhykkeen”, Venäjällä neuvostorupla poistettiin käytössä vuonna 1993, kun Venäjän rupla otettiin käyttöön.
Nykyään Neuvostoliiton ruplat ovat historiallinen ja keräilyarvoinen valuutta, joka muistuttaa Neuvostoliiton aikakaudesta ja sen talousjärjestelmästä.
Katso myös
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Neuvostoliiton rupla Wikimedia Commonsissa
