Os Lusíadas

Nykymaailmassa Os Lusíadas on saavuttanut suuren merkityksen, ja siitä on tullut kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten yleinen kiinnostava aihe. Ilmestymisestään lähtien Os Lusíadas on kiinnittänyt monien huomion ja synnyttänyt keskusteluja, kiistoja ja loputtomasti ristiriitaisia ​​mielipiteitä. Sen vaikutus on ollut niin merkittävä, että se on ylittänyt kulttuuriset ja maantieteelliset esteet, ja se on ollut tutkimuksen ja tutkimuksen kohteena eri tiedonaloilla. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Os Lusíadas-ilmiötä ja analysoimme sen vaikutuksia ja seurauksia nyky-yhteiskunnassa.

Os Lusíadas on Portugalin kansalliseepos, jonka on kirjoittanut Luís de Camões. Os Lusíadas ilmestyi 1572 tekijän palattua kotimaahan seikkailtuaan vuosikausia Kaukoidässä. Teos kuuluu portugalinkielisen kirjallisuuden tärkeimpiin. Se kertoo Portugalin perustamisesta ja Vasco da Gaman löytöretkestä Hyväntoivonniemen kautta Intiaan. Eepos sai nimensä roomalaisten nykyiselle Portugalille antamasta nimestä Lusitania ja sen asukasta tarkoittavasta nimestä lusiadi.

Os Lusíadas on muodoltaan eeppinen runo, ja se koostuu kymmenestä laulusta. Lauluissa on vaihteleva määrä säkeitä, mutta säkeet ovat kahdeksanrivisiä ja rivit kymmentavuisia. Riimikaava on ABABABCC.

Eepoksen päähenkilö on Vasco da Gama, ja teos kertoo Vasco da Gaman purjehduksesta Intiaan ja takaisin kotimaahan. Teoksen lopussa vietetään löytöretkeilijän ja merenjumalatar Thetiksen häitä. Camões on liittänyt eepokseensa kertomuksen portugalilaisten historiasta ja osoittaa ylpeänä, että lusitaanien sukujuuret johtavat Odysseukseen ja että Lissabon on tämän perustama satamakaupunki nimeltään Olyssipo.

Teoksessa saa ihailua portugalilaisten osoittama into käännyttää muita kansoja kristinuskoon. Portugalilaisia ihaillaan muutenkin, ja muut kansat esiintyvät negatiivisessa valossa tyyliin "ylimielinen saksalainen" tai "arvoton gallialainen". Esikuvanaan Camões piti Vergiliusta.

Nykyajan lukijalle Os Lusiadas voi olla paikoitellen hankalaa luettavaa. Siinä on paljon viitteitä jumaltarustoon ja historiaan. Välillä poiketaan tieteellisiin selostuksiin. Tyyli oli Camõesin aikana itsestään selvä valinta; pidettiin luonnollisena, että lukija ymmärtää eri viittaukset. Parhaiten teoksessa on kestänyt aikaa sen lyriikka.

Osia teoksesta on suomennettuna antologiassa Espanjan ja Portugalin kirjallisuuden kultainen kirja (WSOY, 1954)

Lähteet

  1. ↑ The Lusiads World Digital Library. Viitattu 1.9.2013.
  2. ↑ Grimberg, C.: Kansojen historia, 1982, osa 12, s. 211
  3. ↑ Grimberg, C.: Kansojen historia, 1982, osa 12, s. 215
  4. ↑ Grimberg, C.: Kansojen historia, 1982, osa 12, s. 213–214
  5. ↑ Grimberg. C.: Kansojen historia, 1982, osa 12, s. 216

Aiheesta muualla

Enciclo
Wikious
Sapientia
Scientia
Boobota
Anandapedia
Sagapedia
Wikithot