Panteismi
Panteismi (kreikan pan, ’kaikki’ ja theos, ’jumala’) on näkemys, jonka mukaan kaikkeus eli luonto on sama kuin Jumala. Panteisti ei usko useisiin persoonallisiin jumaliin vaan yhteen Jumalaan, joka on maailmankaikkeus ja sen aine, voimat ja luonnonlait. Panteismissa Jumalan ajatellaan olevan persoonaton ja ääretön, eikä jumalan lisäksi voi olla muuta todellisuutta.
Panteistisia ajatuksia esiintyy esimerkiksi hindulaisuuden Advaita Vedanta -koulukunnassa, joissain kabbalistisen juutalaisuuden suuntauksissa, kelttiläisessä henkisyydessä ja suufimystiikassa. Länsimaisen filosofian historiassa on ollut useita panteistisesti ajatelleita filosofeja. Panteistisia käsityksiä ovat kannattaneet esimerkiksi Giordano Bruno, Baruch Spinoza, Johann Wolfgang von Goethe, Friedrich von Schelling, Charles S. Peirce, William James, Ernst Haeckel ja Henri Bergson. Myös populaarikulttuurissa käsitellään joskus panteistisia teemoja, kuten elokuvissa Tähtien sota, Avatar ja Leijonakuningas.
Panteismista kirjoitti ensimmäisenä irlantilainen filosofi John Toland kirjassaan Socinianism Truly Stated (1705). Hän käytti adjektiivia ’panteistinen’, ja neljä vuotta myöhemmin eräs toinen kirjoittaja käytti ensi kertaa termiä ’panteismi’.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Iso sivistyssanakirja, WSOY 2008, s. 238.
- ↑ panteismi Tieteen termipankki. Viitattu 21.9.2018.
- ↑ Ihmeellinen maailma: Jumalan olemassaolo Skepsis. Viitattu 21.9.2018.
- ↑ a b William L. Reese: Pantheism Encyclopædia Britannica. Viitattu 21.9.2018.
- ↑ a b Mäkelä, Teo: New Age: opas uushenkisyyteen, s. 174. BoD, 2018. ISBN 978-952-800-327-4.
- ↑ a b c William Mander: Pantheism Stanford Encyclopedia of Philosophy. 7.7.2016. Viitattu 21.9.2018. (englanniksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Panteismi Wikimedia Commonsissa
