Paris

Tämän päivän artikkelissa perehdymme Paris:een, aiheeseen, joka on herättänyt niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin huomion. Keskitymme Paris:een, tutkimme sen alkuperää, sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan ja sen tulevaisuuden mahdollisuuksia. Paris on ollut jatkuvan keskustelun ja analyysin kohteena ensimmäisestä esiintymisestään tämän päivän merkitykseen, ja tässä artikkelissa pyrimme valaisemaan sen monia puolia. Näillä sivuilla perehdymme sen merkityksiin, seurauksiin ja mahdollisiin haasteisiin tavoitteenamme tarjota kattava ja rikastuttava näkemys Paris:stä. Joten jos olet kiinnostunut oppimaan lisää tästä aiheesta, liity meihin tälle löytö- ja pohdiskelumatkalle.
Tämä artikkeli käsittelee kreikkalaista taruhahmoa. Sanan muista merkityksistä, katso täsmennyssivu.
Jacques-Louis Davidin maalaus Paris ja Helena (1788).

Paris (m.kreik. Πάρις) eli Aleksandros (m.kreik. Ἀλέξανδρος, lat. Alexander) oli kreikkalaisessa mytologiassa Troijan kuninkaan Priamoksen ja tämän vaimon Hekaben poika. Hän esiintyy Homeroksen Iliaassa, jonka mukaan Paris kaappasi Spartan kuningattaren Helenan, mikä oli yksi Troijan sotaan johtaneista syistä.

Lapsuus ja nuoruus

Pariksen äiti näki juuri ennen Pariksen syntymää unen, jossa hän synnytti liekehtivän soihdun. Oraakkeli tulkitsi unen Hekabelle ja julisti, että lapsi tulisi olemaan kotimaansa tuhoksi. Oraakkeli neuvoi vanhempia tappamaan lapsen, jotta valtakunta säästyisi. Priamos ja Hekabe eivät kuitenkaan kyenneet surmaamaan lastaan, vaan antoivat tämän paimenten päällikön Agelaoksen tapettavaksi. Agelaos ei hänkään kyennyt tappamaan lasta, vaan jätti tämän vuorelle. Viiden päivän päästä Agelaos palasi paikalle ja ihmeekseen löysi lapsen elossa. Hän vei lapsen kotiinsa ja antoi tälle nimeksi Paris.

Pariksen tuomio

Enrique Simonetin maalaus Pariksen tuomio (1904).

Pariksen ollessa jo aikuinen tulivat jumalattaret Pallas Athene, Hera ja Afrodite hänen luokseen. He tahtoivat, että Paris valitsisi heistä kauneimman. Paris valitsi Afroditen, sillä Afrodite lupasi hänelle maailman kauneimman naisen, Helenan, vaimoksi. Tämä Pariksen tuomiona tunnettu ratkaisu johti lopulta Troijan sotaan.

Kuolema

Troijan sodassa Paris sai osuman Filokteteen ampumasta myrkytetystä nuolesta ja kuoli haavaan Idavuorella.

Lähteet

  • Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: Antiikin käsikirja. Helsingissä: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.

Viitteet

  1. Castren & Pietilä-Castren 2000, s. 404


Aiheesta muualla