Puolan käytävä

Tässä artikkelissa tutkimme Puolan käytävä:n vaikutusta modernin yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Puolan käytävä on jättänyt syvän jäljen maailmaamme aina vaikutuksestaan ​​talouteen ja rooliin populaarikulttuurissa. Analysoimme sen kehitystä ajan myötä ja merkittäviä muutoksia, joita se on tuottanut eri alueilla. Lisäksi tutkimme sen synnyttämiä keskusteluja ja kiistoja sekä sen läsnäolon mahdollisia tulevia vaikutuksia. Monitieteisen lähestymistavan avulla tämä artikkeli pyrkii tarjoamaan laajemman ja syvemmän käsityksen Puolan käytävä:stä ja sen merkityksestä nykyään.
Puolan käytävä 1923. Saksa vihreällä, Danzigin vapaakaupunki oranssilla.

Puolan käytävä (saks. Polnischer Korridor; puol. Korytarz gdański, województwo pomorskie) oli Versailles’n rauhansopimuksessa vuonna 1919 syntynyt, maailmansotien välisen ajan Puolalle kuulunut alue nykyisen Poznańin ja Länsi-Preussin välisellä alueella. Puolan käytävä mahdollisti Puolan yhteyden Itämerelle, mutta samalla se erotti Saksalle kuuluneen Itä-Preussin muusta Saksasta. Puolan käytävän ja Itä-Preussin väliin jäi lisäksi Danzigin vapaakaupunki.

Puolan käytävä oli jatkuvana kiistakapulana Saksan ja Puolan välillä koko käytävän olemassaolon ajan eli vuoteen 1939 saakka. Ranskan marsalkka Ferdinand Foch oli jo Versailles’n rauhansopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä osoittanut kävelykepillään suurelta Euroopan seinäkartalta Danzigia ja ennustanut, että ”uusi maailmansota alkaa täältä”.

Toisen maailmansodan jälkeen Länsi-Preussi, Itä-Preussin eteläosa ja Danzigin vapaakaupunki liitettiin Puolaan, joka sai laajan yhteyden Itämereen. Siihen asti käytävänä ollut alue menetti käytävän luonteensa.

Lähteet

  1. a b Aaro Pakaslahti: Talvisodan poliittinen näytelmä, s. 43. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1970.