Nykymaailmassa Puutarhakatu (Turku) on ongelma, josta on tullut yhä tärkeämpi yhteiskunnassa. Tekniikan kehityksen ja ihmisten käyttäytymisen muutosten myötä Puutarhakatu (Turku):stä on tullut tutkijoiden, asiantuntijoiden ja kaikenikäisten ihmisten kiinnostava kohde. Taloudellisista vaikutuksistaan kulttuuriin ja politiikkaan Puutarhakatu (Turku) on ilmiö, jota ei voi sivuuttaa. Tässä artikkelissa tutkimme Puutarhakatu (Turku):n eri puolia ja keskustelemme sen merkityksestä nykymaailmassa.
Puutarhakadun loppupää on yritysaluetta. Siellä sijaitsee muun muassa Kakolan jätevedenpuhdistamo sekä Turun Hansatorni (Puutarhakatu 45), toimistokolossi joka oli alun perin OTK:n varastorakennus (Pauli Salomaa 1941). Puutarhakatu 55:n toimistotalon paikalle ehdotetaan korkeita kerrostaloja. Puutarhakatu loppuu rakenteilla olevan Linnanfältin puutaloalueen pohjoiskärkeen Kalastajankadulle. Läheisellä kalliolla sijaitseva entinen Turun ruotsinkielisen merenkulkuoppilaitoksen rakennus (Malminkatu 5, Elma ja Erik Lindroos 1965) muutetaan asuintaloksi.
Puutarhakadun puolella Turun teatteri talon valmistumisesta lähtien vuoteen 1954, jolloin tulipalo sisätiloissa
Suomi-Filmi kunnosti teatterin tiloihin Kino Ritzin, Turun loisteliaimman elokuvateatterin 1955. (Arkk. Lauri Sipilä) Elokuvateatteri suljettiin lokakuussa 1979
Elokuvateatterin jälkeen teatteritiloissa Ravintola Maritza, Yökerho Timeout ja Tanssiravintola Feenix. Nykyään tilausravintola Alvarium.
Lisäksi Puutarhakadun puolella toimi Ravintola Itämeri (Ritzin vieressä) jo 1960-luvulla.
Alakerran tiloissa Turun ylioppilasteatteri 1970 -luvulla