Pyynikinharju

Tämän päivän artikkelissa aiomme sukeltaa Pyynikinharju:n kiehtovaan maailmaan. Tutkimme aiheen kaikkia olennaisia ​​näkökohtia sen alkuperästä sen merkitykseen nykyään. Kriittisesti ja yksityiskohtaisesti analysoimme sen vaikutuksia eri yhteyksissä ja sen vaikutuksia yhteiskuntaan. Pyynikinharju on herättänyt erityistä kiinnostusta eri alueilla, ja tämän artikkelin avulla pyrimme valaisemaan sen merkitystä ja roolia jokapäiväisessä elämässä. Oletpa sitten Pyynikinharju:n asiantuntija tai vain kiinnostunut oppimaan lisää aiheesta, tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota täydellinen ja ajantasainen yleiskatsaus Pyynikinharju:stä. Valmistaudu uppoutumaan tähän jännittävään aiheeseen ja tutustumaan kaikkiin siitä mitä on tiedettävä!
Kuva Pyynikin näkötornista.
Helmi Biese: Talvinen näköala Pyynikiltä (1900).

Pyynikinharju on Tampereella sijaitseva maailman korkein pitkittäisharju. Harju kohoaa 160 metrin korkeuteen merenpinnasta ja 80 metriä Pyhäjärven pinnasta. Pyynikinharju kuuluu Etelä-Pohjanmaalta Salpausselälle ulottuvaan harjumuodostumaan. Harjumuodostuma jatkuu Pyynikinharjusta länteen päin Pispalanharjuna ja Tahmelana tunnettuna kallioisena harjanteena. Itään päin harju nousee Tampereen kaupunkiasutuksen jälkeen Kalevankankaaksi, jossa on ollut hautausmaa jo lähes 200 vuotta. Kangasalla harjumuodostuma jatkuu Kirkkoharjuna, Kuohunharjuna, Keisarinharjuna ja Veho­niemenharjuna. Pyynikinharju on pitkittäisharjujen tapaan pääosin soraa ja hiekkaa.

Pyynikillä kasvaa vielä jonkin verran vanhoja petäjiä, joiden juuret ovat osittain ilmassa, sillä hiekkainen maa vierii vuosien varrella alaspäin kohti Pyhäjärveä. Kasvillisuutta soraharjuilla on petäjien lisäksi myös katajia, jotka ovat suojeltuja. Katajanmarjoja voi kuitenkin poimia, kun muistaa, ettei oksia saa taittaa eikä katajaa irrottaa maasta. Pyynikillä kasvaa myös vaahteroita, jotka antavat syksyisin harjulle kauniin värin.

Myös taikinamarjoja kasvaa näillä harjuilla. Kanervikon keskeltä voi löytää kantarelleja ja syksyisin muutamia muitakin syötäviä sieniä. Myös puolukat viihtyvät etelärinteillä.

Matkailu

Vuonna 1929 rakennettu Pyynikin näkötorni on yhä käytössä. Siihen liittyy maantasolla oleva kahvila. Pyynikin rinteillä on useissa kohdissa puuportaita, joita pitkin pääsee Pyhäjärven rannasta Pyynikin huipulle.

Lähteet

  1. Pyynikki (Arkistoitu – Internet Archive) - Hämeenpuiston Ystävät
  2. Pitkittäisharjut (Arkistoitu – Internet Archive) - Peda.net
  3. Pyynikki - Tampereen kaupunki

Aiheesta muualla