Sederholmin talo

Nykymaailmassa Sederholmin talo:stä on tullut jatkuvan kiinnostuksen ja keskustelun aihe. Olipa kyse sen vaikutuksista yhteiskuntaan, sen historiallisesta merkityksestä tai vaikutuksesta populaarikulttuuriin, Sederholmin talo kiinnittää kaiken ikäisten, sukupuolten ja taustan edustajien huomion. Vuosien varrella Sederholmin talo on synnyttänyt kaikenlaisia ​​mielipiteitä, teorioita ja tulkintoja, ja siitä on tullut keskeinen elementti monilla alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme Sederholmin talo:n eri puolia ja sen merkitystä nykyaikaisessa kontekstissa. Sen alkuperästä sen nykyisiin vaikutuksiin tarkastelemme perusteellisesti Sederholmin talo:n merkitystä nykymaailmassamme.
Sederholmin talo
Osoite Aleksanterinkatu 16,
00100 Helsinki
Sijainti Kruununhaka, Helsinki
Koordinaatit 60°10′08.3″N, 024°57′13.2″E
Valmistumisvuosi 1757
Omistaja Helsingin kaupunki
Käyttäjä Helsingin kaupunginmuseo
Tyylisuunta barokkiklassismi
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Sederholmin talo on kauppaneuvos Johan Sederholmin rakennuttama, vuonna 1757 valmistunut kivitalo Helsingin Senaatintorilla, Aleksanterinkadun ja Katariinankadun kulmassa. Se on Helsingin kantakaupungin vanhin rakennus.

Historiaa

Tontti ja talon rakennuttaminen

Vuonna 1720 kauppias Johan Julius Sund hankki tontin omistukseensa ja rakensi sille puutalon. Hänen kuoltuaan perikunta myi kiinteistön Sederholmille ja toiselle kauppiaalle, Nils Burtzille. Heidän yhteistyönsä päätyttyä Sederholm osti kiinteistön itselleen ja vuonna 1756 kivitalon rakennustyöt pantiin alulle. Arkkitehti lienee ollut saksalainen Samuel Berner. 1700-luvulla alakerta oli liikkeiden käytössä ja yläkerrassa oli asunto.

Talon myöhempi käyttö

Suomen Pankin siirryttyä Turusta Helsinkiin pankki toimi aluksi 1819-1824 Sederholmin talossa.

Kauppias myi kiinteistön pojilleen ja talo oli vuoteen 1822 Lars ja Alexander Sederholmin omistuksessa. Kauppias Carl Johan Sundberg omisti kiinteistön 1822–1862. Hänen jälkeensä omistajaksi tuli Maria Koch ja vuonna 1865 arkkitehti Konstantin Kiseleff, joka uudisti julkisivua. Ikkunoita suurennettiin, yläkerran ikkunat saivat pylväskaiteen ja rakennus sai kolme uutta kadun puolelle avautuvaa ovea. 1800-luvun puolivälin paikkeilla Sederholmin talossa toimi muun muassa tupakkatehdas sekä tyttökoulu, ravintoloita ja leipomo. Helsingin raastuvanoikeus piti majaansa rakennuksessa vuodet 1949–1985, jonka jälkeen tiloihin muutti kaupunginmuseo, joka avasi tilat yleisölle vuonna 1995.

Nykykäyttö

Sederholmin talossa avattiin 21. marraskuuta 2012 Lasten kaupunki. Museon ystäväyhdistykseen kuuluneen Kirsti Suvannon testamenttilahjoitus mahdollisti Lasten kaupungin toteuttamisen.

Lasten kaupungissa aloitettiin remontti vuonna 2014. Remontti valmistui vuonna 2016, jolloin museossa pääsi taas tutustumaan Helsingin menneisyyteen elämyksellisesti omin käsin.

Vuonna 2015 Helsingin kaupunginmuseo muutti Sederholmin taloa ympäröiviin vanhoihin rakennuksiin. Aiemmin museo sijaitsi viereisellä Sofiankadulla.

Lähteet

  1. ↑ Aukioloajat ja yhteystiedot Helsingin kaupunginmuseo. Viitattu 1.5.2021.
  2. ↑ Kauppiaat rakensivat talonsa Elefantin kortteliin Helsingin Sanomat. Viitattu 20.12.2022.
  3. ↑ Sederholmin talo – Museorakennuksen historiaa Helsingin kaupunginmuseo. Arkistoitu 26.10.2011. Viitattu 1.5.2011.
  4. ↑ Kauppiassuvun muistomerkki. Helsingin Sanomat, 20.12.1966, s. 26. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 30.8.2023.
  5. ↑ Lasten kaupunki avataan Sederholmin talossa 21.11. Helsingin kaupunki (hel.fi). 21.11.2012. Viitattu 17.2.2013.
  6. ↑ Sederholmin talo Helsingin kaupunginmuseo. Arkistoitu 26.2.2012. Viitattu 17.2.2013.
  7. ↑ Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkisto kiinni muuton vuoksi Helsingin kaupunginmuseo (helsinginkaupunginmuseo.fi). 17.11.2015. Viitattu 1.5.2021.

Aiheesta muualla

Enciclo
Wikious
Sapientia
Scientia
Boobota
Anandapedia
Sagapedia
Wikithot