Nykyään Stroganov (ruokalaji) on kiinnostava aihe monille ihmisille ympäri maailmaa. Stroganov (ruokalaji) on kiinnittänyt eri alojen tutkijoiden, tutkijoiden ja ammattilaisten huomion sen vaikutuksista yhteiskuntaan sen vaikutuksiin tieteeseen ja teknologiaan. Jatkaessamme Stroganov (ruokalaji):n ulottuvuuksien tutkimista kohtaamme loputtomat mahdollisuudet ja haasteet, jotka kutsuvat meidät pohtimaan sen merkitystä jokapäiväisessä elämässämme. Tässä artikkelissa tarkastellaan lähemmin Stroganov (ruokalaji):tä ja sen vaikutuksia jokapäiväiseen elämäämme sekä sen tarjoamia mahdollisuuksia tulevaisuudelle.
Ruokalaji on nimetty venäläisen Stroganov-kreivisuvun mukaan, mutta yhteisymmärrykseen ei ole päästy siitä, onko ruokalaji keksitty ranskalaisen kokin Charles Brièren, diplomaatti, kenraali, Pavel Alexandrovitš Stroganovin vai Elena Ivanovna Molokhovetšin toimesta. Brière toimi mahdollisesti Stroganov-suvun kokkina Stroganovin palatsissaPietarissa. Toisen teorian mukaan ranskalainen kokki Andre Dupont olisi kehittänyt ruokalajin kreivi Alexander Grigorievitš Stroganoville. Ensimmäinen kirjallinen maininta ruokalajista on Elena Ivanovna Molokhovetšin reseptikirjassa vuodelta 1871. Ruokalaji kehitettiin keisarillisen Venäjän yläluokan jäsenille, koska raaka-aineet olivat kalliita. Venäläisen historiankirjoituksen mukaan kokki Dupont loi ruokalajin kreivi Alexander Grigorievitš Stroganoville.
Kirsti Grönholm: Pihvi à la Stroganov, Chateaubriand ja Lindström. Hopeatarjotin 2/1990, Suomen hotelli- ja ravintolamuseon kannatusyhdistys - Understödsföreningen för Finlands restaurang- och hotellmuseum r.y.:n tiedotuslehti