Tapaninpäivä

Tässä artikkelissa käsitellään aihetta Tapaninpäivä, joka on saanut suuren merkityksen viime vuosina, koska se vaikuttaa yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Tapaninpäivä on aihe, joka on herättänyt kiinnostusta maailmanlaajuisesti, ja se on herättänyt keskustelua ja pohdintaa eri alueilla. Alkuperäistään nykypäivään Tapaninpäivä on ollut asiantuntijoiden ja tutkijoiden tutkimuksen kohteena, jotka ovat pyrkineet ymmärtämään sen vaikutukset ja seuraukset. Tämän artikkelin kautta tutkitaan erilaisia ​​näkökulmia Tapaninpäivä:een sekä sen merkityksellisyyteen nykyisessä kontekstissa ja sen mahdollisiin seurauksiin tulevaisuuden kannalta.

Tapaninpäivä eli toinen joulupäivä on joulunseudun kirkkopyhä, ensimmäisen marttyyrin Stefanoksen ja hänen myötään kaikkien marttyyrien muistopäivä. Tapaninpäivä, 26. joulukuuta on aina ollut myös hevosten ja hevosmiesten päivä.

Tapaninpäivä Suomessa

Tapaninpäivän perinteisiin kuuluu tapaninajelu, mieluiten hevosella. Hevosia opetettiin juoksemaan ja ajeltiin kylillä hupailemassa. Iloiset rekiretket tehtiin joukolla ja joulun hiljaisen hartaan tunnelman jälkeen nuoriso ja vanhempikin väki huristeli innoissaan kylänraitteja. Myös tapaninkulkueita, laulajia, jouluämmiä ja -äijiä liikkui eri puolilla kyliä. Etelä-Pohjanmaalla Kyrönjoen varrella nuoret miehet vierailivat tapanina tyttöjen luona ja pyysivät "sylin tapaninlankaa". Mieluisille pojille tytöt antoivat pitkän säikeen kehräämäänsä rihmaa tai lankakerän. Pojat kiinnittivät langat lakkiinsa ja näin selvisi, kuka oli pidetyin ja kenestä kukaties tulisi pätevin emäntä. Tapaninpäivä oli myös entisaikaan suosittu hääpäivä. Paikoin pariskuntia, joulunaittilaita vihittiin tapanina enemmän kuin minään muuna aikana. Aamuvarhaisella käytiin laittamassa naapurin sauna lämpiämään, mutta naista ei saanut kohdata ensimmäiseksi. Nykyperinnettä ovat muun muassa tapanintanssit tanssiravintoloissa ja muissa tanssipaikoissa.

Päivittäistavarakaupat saivat vuosina 2009–2015 olla tapaninpäivänä auki neljän tunnin verran kello 8–18 välisenä aikana, esimerkiksi kello 12–16. Alle 100 neliön kaupat saivat olla vapaasti auki. Nykyään kaikenkokoiset kaupat saavat olla avoinna vapaasti.

Katso myös

Lähteet

Viitteet

  1. a b c d 2001 Kodin vuosikalenteri, s. 63, Oy Valitut Palat 2000, ISBN 951-584-458-4
  2. Vilkuna, Kustaa: Vuotuinen ajantieto. Otava: Helsinki, 1982, 8. painos.
  3. SKS:n perinnetietoa (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. Laki vähittäiskaupan sekä parturi- ja kampaamoliikkeen aukioloajoista Finlex. Arkistoitu 8.1.2016. Viitattu 21.12.2016.

Aiheesta muualla