Vaivaiskoivu | |
---|---|
Vaivaiskoivua Grönlannissa. |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Kladi: | Koppisiemeniset Angiospermae |
Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
Kladi: | Rosidit |
Lahko: | Fagales |
Heimo: | Koivukasvit Betulaceae |
Alaheimo: | Betuloideae |
Suku: | Koivut Betula |
Laji: | nana |
Kaksiosainen nimi | |
Betula nana |
|
Katso myös | |
Vaivaiskoivu (Betula nana) on koivukasveihin (Betulaceae) kuuluva kasvi. Se on paljon muita koivuja pienempi, mistä sen nimikin johtuu.
Vaivaiskoivu ei kasva metriä korkeammaksi, sen kokoluokkaa on mm. varpu, suopursu ja pieni pensas. Lehdet ovat pienet, pyöreät ja nyhälaitaiset.
Vaivaiskoivu voi risteytyä sekä hies- että rauduskoivun kanssa. Tunturikoivun perimässä saattaa olla vaivaiskoivua, vaikka se katsotaankin hieskoivun alalajiksi. Risteymät tuottavat huonosti jälkeläisiä.
Vaivaiskoivu on esiintymiseltään maailman pohjoisin koivulaji. Alalaji Betula nana subsp. nana kasvaa lähinnä Pohjois-Euroopassa ja Venäjällä Jeniseille saakka, sekä muun muassa Grönlannissa ja Huippuvuorilla. Alalaji Betula nana subsp. exilis kasvaa Yhdysvaltojen pohjoisosissa ja Koillis-Aasiassa. Eteläisimmät esiintymisalueet ovat vuoristoissa muun muassa Skotlannissa ja Alpeilla. Suomessa se kasvaa koko maassa, mutta Lapissa yleisempänä. Pohjoisessa Suomessa laji kasvaa soilla ja metsissä, etelässä vain soilla. Tunturipaljakalla vaivaiskoivu kasvaa yleisenä jopa kilometrin korkeudella merenpinnasta.
Vaivaiskoivun lehtiä syövinä tuholaisina esiintyvät metsäpohjanmittarin (Entephria caesiata) ja tunturimittarin (Epirrita autumnata) toukat.
|