Vaivaiskoivu

Artikkelissa, jonka otsikko on Vaivaiskoivu, tutkimme täysin tätä kiehtovaa aihetta/henkilöä/päivämäärää, joka on kiinnittänyt monien huomion vuosien varrella. Vaivaiskoivu on jättänyt historiaan lähtemättömän jäljen yhteiskunnallisesta vaikutuksestaan ​​populaarikulttuuriin. Kattavan analyysin avulla tarkastelemme Vaivaiskoivu:n olennaisimpia ja kiistanalaisimpia puolia ja tarjoamme ainutlaatuisen ja rikastuttavan näkökulman tähän ilmiöön/henkilöön/päivämäärään. Liity kanssamme tälle löytö- ja oppimismatkalle, joka epäilemättä johtaa meidät ymmärtämään ja arvostamaan paremmin Vaivaiskoivu:n merkitystä nykymaailmassa.
Vaivaiskoivu
Vaivaiskoivua Grönlannissa.
Vaivaiskoivua Grönlannissa.
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Kladi: Putkilokasvit Tracheophyta
Kladi: Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi: Koppisiemeniset Angiospermae
Kladi: Aitokaksisirkkaiset
Kladi: Rosidit
Lahko: Fagales
Heimo: Koivukasvit Betulaceae
Alaheimo: Betuloideae
Suku: Koivut Betula
Laji: nana
Kaksiosainen nimi

Betula nana
L.

Katso myös

  Vaivaiskoivu Wikispeciesissä
  Vaivaiskoivu Commonsissa

Vaivaiskoivu.

Vaivaiskoivu (Betula nana) on koivukasveihin (Betulaceae) kuuluva kasvi. Se on paljon muita koivuja pienempi, mistä sen nimikin johtuu.

Vaivaiskoivu ei kasva metriä korkeammaksi, sen kokoluokkaa on mm. varpu, suopursu ja pieni pensas. Lehdet ovat pienet, pyöreät ja nyhälaitaiset.

Vaivaiskoivu voi risteytyä sekä hies- että rauduskoivun kanssa. Tunturikoivun perimässä saattaa olla vaivaiskoivua, vaikka se katsotaankin hieskoivun alalajiksi. Risteymät tuottavat huonosti jälkeläisiä.

Levinneisyys

Vaivaiskoivu on esiintymiseltään maailman pohjoisin koivulaji. Alalaji Betula nana subsp. nana kasvaa lähinnä Pohjois-Euroopassa ja Venäjällä Jeniseille saakka, sekä muun muassa Grönlannissa ja Huippuvuorilla. Alalaji Betula nana subsp. exilis kasvaa Yhdysvaltojen pohjoisosissa ja Koillis-Aasiassa. Eteläisimmät esiintymisalueet ovat vuoristoissa muun muassa Skotlannissa ja Alpeilla. Suomessa se kasvaa koko maassa, mutta Lapissa yleisempänä. Pohjoisessa Suomessa laji kasvaa soilla ja metsissä, etelässä vain soilla. Tunturipaljakalla vaivaiskoivu kasvaa yleisenä jopa kilometrin korkeudella merenpinnasta.

Vaivaiskoivun lehtiä syövinä tuholaisina esiintyvät metsäpohjanmittarin (Entephria caesiata) ja tunturimittarin (Epirrita autumnata) toukat.

Lähteet

Viitteet

  1. Stritch, L.: Betula nana IUCN Red List of Threatened Species. Version 2016.2. 2014. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 30.9.2016. (englanniksi)
  2. Stevens, P. F.: Betulaceae Angiosperm Phylogeny Website. Viitattu 21.4.2022.
  3. Vaivaiskoivu – Betula nana Laji.fi. Viitattu 21.4.2022.
  4. http://linnaeus.nrm.se/flora/di/betula/betul/betunanv.jpg
  5. Suomen tunturikasvio, Henry Väre & Rauni Partanen, Metsäkustannus OY 2009, s. 51.

Aiheesta muualla