Nykymaailmassa Viivi ja Wagner:stä on tullut suuren kiinnostuksen ja keskustelun aihe. Viivi ja Wagner on onnistunut vangitsemaan asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion eri puolillaan ja seurauksillaan. Alkuperäistään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa Viivi ja Wagner on merkinnyt ennen ja jälkeen eri alueilla. Tämän artikkelin kautta tutkimme Viivi ja Wagner:n eri puolia, syitä, vaikutuksia ja mahdollisia ratkaisuja. Epäilemättä Viivi ja Wagner on haaste ihmiskunnalle, mutta myös mahdollisuus pohtia ja etsiä vaihtoehtoja, jotka edistävät sen ymmärtämistä ja lopulta ratkaisua.
Sarjakuvan päähenkilöinä ovat nuori opiskelijanainen Viivi ja mies-sika Wagner. Viivi on valveutunut ja huolehtiva nainen, eläinten oikeuksien puolestapuhuja ja kasvissyöjä. Wagner puolestaan on enimmän aikaa työtön sika, joka ei juuri jaksa ottaa kantaa Viivin mielestä vakaviin asioihin ja käyttääkin aikansa lähinnä oluen juomiseen, piereskelemiseen ja sohvalla makoiluun. Sarjakuva kuvaa hauskalla ja usein tarkalla tavalla parisuhdetta sekä ehkä stereotyyppisestikin miehen ja naisen välisiä eroja. Sarjakuvassa esiintyy välillä myös surrealistisia piirteitä.
Ensimmäisen kerran Viivi ja Wagner ilmestyi Postipankin lastenkerhon Kultapossu-lehdessä vuonna 1992. Kultapossun sarjakuvassa Viivi oli kuitenkin vielä pikkutyttö ja Wagner-porsaskin selvästi keskenkasvuinen. 1990-luvun puolivälissä Tuomola uudisti sarjakuvan aikuistamalla sen päähenkilöt. Viivistä tuli nuori opiskelijanainen ja Wagner-siasta parisuhteen toinen osapuoli. Uudistuneen Viivin ja Wagnerin ensimmäinen strippi julkaistiin 6. lokakuuta 1997 Helsingin Sanomissa.
Viivin ja Wagnerin oli tarkoitus ilmestyä Helsingin Sanomissa vain neljän kuukauden ajan, minkä jälkeen sen paikalle olisi tullut jokin toinen suomalainen strippisarja. Sarjakuva keräsi kuitenkin jo ensimmäisinä kuukausinaan niin huomattavan suosion, että aiotun määräajan täytyttyä julkaisua jatkettiin. Ensimmäinen stripeistä koottu albumi, Sikspäkki ja salmiakkia, julkaistiin 1998. Sen jälkeen albumeita on julkaistu kerran vuodessa. Vuoden 2001 alussa sarjakuva alkoi ilmestyä Helsingin Sanomien lisäksi myös useissa maakunnallisissa sanomalehdissä kuten Turun Sanomissa.Viivi ja Wagner on ilmestynyt myös ruotsiksi, norjaksi, tanskaksi ja ranskaksi.
Toukokuussa 2008 lanseerattiin Viivi ja Wagner -sarjakuvalehti, joka ilmestyi kahden kuukauden välein. Tuomolan sarjakuvan lisäksi lehdessä julkaistiin muun muassa Milla Paloniemen, Juho Juntusen ja Lewis Trondheimin tuotoksia. Lehden julkaiseminen päättyi joulukuussa 2010.
Kesällä 2008 Juba Tuomola loukkasi piirtokätensä ja joutui viiden viikon sairauslomalle. Sen aikana 17. heinäkuuta – 20. elokuutaHelsingin Sanomissa ilmestyi Viivin ja Wagnerin tilalla viiden suomalaisen sarjakuvataiteilijan tribuuttisarja Viivi ja Wagner sairauslomalla. Kukin heistä piirsi sarjaa viikon ajan ja lähestyi sen hahmoja ja teemoja omalla tavallaan Juban annettua heille vapaat kädet. Vierailevat taiteilijat olivat Ville Ranta, Petteri Tikkanen, Katja Tukiainen, Aiju Salminen ja Tiitu Takalo.
Syksyllä 2010 Espoon modernin taiteen museossa avautui Viivi ja Wagner -näyttely. Toimittaja Heikki Jokisenkuratoimassa näyttelyssä oli esillä sata strippiä, jotka oli ryhmitelty viiden eri teeman mukaan.Galleria DixissäHelsingissä on ollut Juba Tuomolan maalaamista Viivi ja Wagner -tauluista näyttelyt vuosina 2004 ja 2006.
Kritiikki
Sarjakuvaa on kritisoitu parisuhdeväkivallan esittämisestä huumorina. Juba on vastannut kritiikkiin toteamalla sarjakuvan kuuluvan väkivaltaisten sarjakuvapariskuntien traditioon ja sarjakuvien väkivallalla olevan terapeuttinen merkitys.
Viivistä ja Wagnerista on tehty paljon oheistuotteita, kuten seinäkalentereja, mukeja, pehmohahmoja ja tekstiilituotteita. Viivi ja Wagner esiintyvät Lidlin mainoksissa.
↑Aminoff, Arja: Kultapossu ja kettutyttö. Multiprint – hetkessä, 1999, nro 3, s. 6–7. Helsinki: Multiprint. Lehden verkkoversio (PDF). Viitattu 18.8.2008.