Vladimir Borovikovski
Vladimir Lukitš Borovikovsky (ven. Владимир Лукич Боровиковский, ukr. Володимир Лукич Боровиковський, Volodymyr Lukytš Borovykovsky; 4. elokuuta (J: 24. heinäkuuta) 1757 Myrhorod – 18. huhtikuuta (J: 6. huhtikuuta) 1825 Pietari) oli ukrainalaissyntyinen venäläinen taidemaalari, joka hallitsi Venäjän muotokuvamaalausta 1700-luvun ja 1800-luvun vaihteessa.
Elämäkerta
Vladimir Borovikovski syntyi nimellä Vоlоdymyr Borovyk Myrhorodissa nykyisessä Ukrainassa 24. heinäkuuta 1757 (vanhaa lukua). Hänen isänsä Luka Borovyk oli ukrainalainen kasakka ja amatööri-ikonimaalari. Perhetradition mukaisesti kaikki neljä Borovykin poikaa palvelivat Myrhorodin rykmentissä, mutta Volodymyr vetäytyi sieltä aikaisin omistautuakseen maalaamiselle – etupäässä ikonimaalaukselle paikallisten kirkkojen tarpeisiin.
Borovikovski olisi elänyt loppuelämänsä provinssikaupungin amatöörimaalarina, ellei olisi tapahtunut jotain odottamatonta. Hänen ystävänsä Vasili Kapnist oli valmistelemassa keisarinna Katariina Suuren ylläpitoa Krementšukissa tämän ollessa matkalla hiljattain valloitetulla Krimin niemimaalla. Kapnist pyysi Borovikovskia maalaamaan kaksi allegorista maalausta (toisessa Pietari Suuri ja Katariina Suuri esitettiin talonpoikina kylvämässä siemeniä, toisessa Katariina Suuri Minervana) koristamaan huoneita. Maalaukset miellyttivät keisarinnaa niin, että tämä pyysi taiteilijaa muuttamaan Pietariin.
Vuoden 1788 syyskuun jälkeen Borovikovski asui Pietarissa, jossa hän vaihtoi kasakkataustaisen sukunimensä aristokraattisemman kuuloiseksi Borovikovskiksi. Ensimmäiset kymmenen vuottaan Pietarissa hän asui runoilija, arkkitehti, muusikko ja taideteoreetikko ruhtinas Nikolai Lvovin talossa. Tämän ideat vaikuttivat voimakkaasti Borovikovskin taiteeseen. 30-vuotiaana hän oli liian vanha opiskelemaan Pietarin taideakatemiassa, joten hän otti yksityistunteja Dmitri Levitskiltä ja myöhemmin itävaltalaiselta maalarilta Johann Baptist Lampilta.
Vuonna 1795 hänet nimitettiin akateemikoksi. Hänestä tuli suosittu muotokuvamaalari ja hän teki elämänsä aikana melkein 500 muotokuvaa, joista 400 on säästynyt 2000-luvulle. Hänellä oli oma ateljee ja usein avustajat maalasivat muotokuvien vähemmän tärkeät osat. Hänen malleinaan oli keisarillisen perheen jäseniä, hovimiehiä, kenraaleja, useita aristokraatteja ja Venäjän taide- ja kirjallisuuselämän henkilöitä. Useat hänen töistään ovat tyyliltään intiimejä.
Kuuluisimmat teokset ovat:
- Venäjän keisarinna Katariina II:n muotokuva (1794)
- E. N. Arsenjevan muotokuva (1796)
- M. I. Lopuhinan muotokuva (1797)
- F. A. Borovskin muotokuva (1799)
- Venäjän keisarin Paavali I:sen muotokuva (1800)
- Ruhtinas A. B. Kurakinin muotokuva (1801–1802)
- A. G. Gagarinan ja Ruhtinatar V. G. Gagarinan muotokuva (1802)
- Serbian ruhtinaan Karađorđen muotokuva 1816.
Borovikovski ei koskaan opettanut, mutta hänen luonaan asui oppilaita. Heidän joukossaan oli Aleksei Venetsianov ja Ivan Bugajevski-Blagodarnyi, joka maalasi ainoan säästyneen muotokuvan Vladimir Borovikovskista.
Vuoden 1819 jälkeen Borovikovskista tuli vapaamuurari, loosin Kuoleva sfinksin jäsen. Tähän aikaan hän maalasi etupäässä ikoneja, mukaan lukien Smolenskin hautausmaan kirkon ikonostaasin ja joitain Pietarin Kazanin katedraalin ikoneja.
Huhtikuun 6. päivä (vanhaa lukua) vuonna 1825 Borovikovski kuoli yllättäen sydänkohtaukseen ja hänet haudattiin Aleksanteri Nevskin luostarin Lasaruksen hautausmaalle Pietariin.
Teoksia
-
Katariina Suuri Tsarskoje Selossa, 1794 -
Dmitri Levitskin muotokuva, 1796 -
F. A. Borovskin muotokuva, 1799 -
Venäjän keisari Paavali I:sen muotokuva, 1800 -
Aleksandr Kurakinin muotokuva, 1801-1802. -
Suurherttuatar Maria Pavlovnan muotokuva, 1800-luku -
Gavrila Deržavinin muotokuva, 1811. -
S. A. Rajevskajan muotokuva, 1813 -
A. G. ja A. A. Lobanov-Rostovskin muotokuva, 1814. -
Karađorđe, Serbian ruhtinas 1816 -
Ruhtinas G.S. Volkonskin muotokuva -
Je. A. Arharovan muotokuva, 1820 -
Ioannis Varvakisin muotokuva
.jpg)
.jpg)
.jpg)
| ||||||||||||||||||||||
