Nykyään Avoin kaupunki:stä on tullut yleinen kiinnostava aihe, joka on kiinnittänyt laajan yleisön huomion. Johtuipa sen merkitys nyky-yhteiskunnassa, sen vaikutus populaarikulttuuriin tai sen merkitys akateemisen ja tieteen alalla, Avoin kaupunki on asettanut itsensä keskeiseksi aiheeksi nykyajassa. Tässä artikkelissa tutkimme Avoin kaupunki:een liittyviä eri näkökohtia, analysoimme sen vaikutusta eri alueilla ja tutkimme sen merkitystä nykymaailmassa. Sen alkuperästä sen kehitykseen ajan mittaan perehdymme Avoin kaupunki:n monimutkaisuuteen ymmärtääksemme sen merkityksen ja ulottuvuuden nyky-yhteiskunnassa.
Avoin kaupunki tarkoittaa sodankäyntiin liittyvänä käsitteenä, että kaupunkia hallinnoivan maan viranomaiset ilmoittavat, ettei kaupunkia tulla puolustamaan, kun se on jäämässä vihollisen haltuun. Tällöin vastapuolen tulisi kunnioittaa tätä ilmoitusta eikä kohdistaa kaupunkiin sotatoimia. Tällä pyritään suojelemaan kaupungin asukkaita ja rakennuskantaa sodan tuhoilta.
Rooma 14. elokuuta 1943, julistajana italialaiset joukot, kun liittoutuneet lopettivat kaupungin pommittamisen. Kun liittoutuneiden joukot saapuivat kaupunkiin, perääntyvät saksalaiset julistivat myös Firenzen ja Chietin ”avoimiksi kaupungeiksi”.
Ateena: saksalaiset julistivat kaupungin avoimeksi 13. lokakuuta 1944.
Hyökkäävät joukot eivät aina kunnioita julistusta. Puolustavat joukot voivat käyttää sitä poliittisena vetona.
↑The Telegraph (Sanomalehtileike vuodelta 1944) news.google.com. Viitattu 4.6.2014. (englanniksi)
↑Murphy, Paul I. and Arlington, R. Rene. (1983) La Popessa: The Controversial Biography of Sister Pasqualina, the Most Powerful Woman in Vatican History. New York: Warner Books Inc. ISBN 0-446-51258-3, p. 210