Knuut Eerikinpoika

Tänään aiomme sukeltaa Knuut Eerikinpoika:n kiehtovaan maailmaan, aiheeseen, joka on kiehtonut kaiken ikäisten ja kulttuuristen ihmisten huomion kautta historian. Knuut Eerikinpoika on ehtymätön inspiraation ja kiehtovuuden lähde, joko sen vaikutuksensa vuoksi yhteiskuntaan, merkityksensä tieteen alalla, sen vaikutuksensa vuoksi populaarikulttuuriin tai sen muuntamiseen ihmisten elämään. Tämän artikkelin aikana tutkimme Knuut Eerikinpoika:n eri puolia sen alkuperästä viimeisimpiin trendeihin ymmärtääksemme paremmin sen tärkeyttä ja vaikutusta nykymaailmaan.
Knuut Eerikinpoika
Ruotsin kuningas
Valtakausi 1167–1195
(vastahallitsijana 1167–1169 Burislev)
(vastahallitsijana 1167–1173 Kol)
Edeltäjä Kaarle Sverkerinpoika
Seuraaja Sverker II Kaarlenpoika
Syntynyt 1150
Kuollut 8. huhtikuuta 1196
Puoliso Cecilia Juhanantytär
Lapset Jon
Knuut
Joar
Eerik X Knuutinpoika
Sigrid
Suku Eerik
Isä Eerik Pyhä
Äiti Kristiina Björnintytär
Uskonto roomalaiskatolinen
Knuut Eerikinpojan sinetti.

Knuut Eerikinpoika oli Ruotsin kuningas vuosina 1167–1195.

Knuut joutui maanpakoon isänsä Eerik Pyhän kuoltua vuonna 1160. Hän palasi vuonna 1167 ja kaappasi Göötanmaan ja Upplannin kuninkuuden kuningas Kaarlelta. Seuraavat kuusi vuotta hän taisteli Itä-Göötanmaan vallasta Sverker vanhemman poikien kanssa, ja vasta vuonna 1173 Knuut saattoi kutsua itseään koko Ruotsin kuninkaaksi. Knuutilla oli neljä poikaa, joista Jon, Knut ja Joar saivat surmansa Älgaråsin taistelussa vuonna 1205, mutta neljäs, Eerik Knuutinpoika, nousi Ruotsin kuninkaaksi 1208.

Knuut oli ensimmäinen Ruotsin kuningas, jonka kirjoittamia kirjeitä on tallella Valtionarkistossa.

Lähteet

  1. a b Hans Gillingstam: Knut Eriksson Svenskt biografiskt lexikon, SBL. Riksarkivet. Viitattu 28.8.2017. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla


Edeltäjä:
Kaarle Sverkerinpoika
Ruotsin kuningas
 
Seuraaja:
Sverker Kaarlenpoika